Rikosreportaasi Islannista 2010

By Eri tekijöitä

Rikosreportaasi Islannista on kokoelma jännittäviä ja autenttisia poliisitarinoita. Tarinat ovat rikostutkimuksissa mukana olleiden poliisien kirjoittamia. Tapahtumat ovat saaneet päätöksensä ja rikosten tekijät on tuomittu. Rikosreportaasit ovat hengästyttävää luettavaa, sillä totuus on usein tarua ihmeellisempää. Lukija pääsee kurkistamaan Islannin poliisihistorian dramaattisimpiin tapahtumiin ja tutustumaan siihen palapeliin, joka on koottava syyllisten löytämiseksi. -

• Language: Suomi
• Publisher: SAGA Egmont
• Release date: Apr 15, 2020
• ISBN: 9788726471090

Book preview

www.egmont.com

Taideväärennöksen vakavat seuraukset

Arnar Jensson, assisterande overbetjent hos Rikspolischefen, Reykjavik.

Kesällä 1997 aloitettiin eräs Islannin laajimmista poliisin tutkintatöistä, joka varsin pian tuli tunnetuksi Väärennösjuttuna. Maan suurimman huutokauppatalon omistajan epäiltiin väärentäneen tai antaneen väärentää jopa 200 maalausta. Tämän jälkeen hän oli huijannut huutokauppansa asiakkaita myymällä taulut aitoina. Hän väitti taulujen olleen eräiden Islannin tunnetuimpien ja ihailluimpien taiteilijoiden maalaamia. Epäilyjen mukaan kyse oli suunnitellusta rikoksesta, joka oli jatkunut vuosia.

Jutusta kirjoitettiin ahkerasti tiedotusvälineissä. Jo kuolleiden islantilaisten taiteilijoiden teosten kysyntä romahti, samoin maalausten hinnat. Islannin taidemarkkinoilla oltiin epäluuloisia. Veisi vuosia, ennen kuin tilanne rauhoittuisi ja palautuisi ennalleen. Väärennösjuttu oli muuttaa jo kuolleiden taiteilijoiden mainetta, he kun eivät voineet puolustautua. Kaiken kaikkiaan 13 islantilaisen tunnetun taiteilijan nimi oli uhattuna.

Jutun tutkinta vei noin kuusi vuotta, osin siksi, että poliisi ei voinut tutkinnassa käyttää perinteisiä tutkintatapoja kuin vähäisessä määrässä. Mainittakoon tässä, että Islannin poliisilla ei ole koskaan ollut vastaavaa juttua. Vaikka tiedusteluja ja kyselyitä tehtiin laajasti ympäri maailmaa, ei poliisi löytänyt myöskään ulkomaisia tutkimuksia, joille tämän tutkinnan olisi voinut rakentaa. Poliisin oli etsittävä lukuisia islantilaisia ja ulkomaisia asiantuntijoita, joiden tutkimustuloksia vertaamalla tutkintatyö etenisi.

Tämä artikkeli käsittelee tutkinnan ensimmäistä osaa, jossa tutkittiin kolmea taideteosta. Jutun toinen osa käsittelee 180 maalausta ja ilmestyy myöhemmin.

Kyseenalaisti 120 maalausta

Aina 1900-luvun puoliväliin suurin osa islantilaisista taiteilijoista kouluttautui Tanskassa, minkä vuoksi he omaksuivat tekniikat ja sen tyylin, joka oli vallalla Tanskassa tuona ajankohtana. Yleisesti tiedettiin, että joitakin tunnetuimpien islantilaistaiteilijoiden teoksia yhä oli Tanskassa, osa peruja heidän opiskeluajoiltaan.

Taiteentuntijat ja taiteesta kiinnostuneet henkilöt ovat uhranneet aikaa ja rahaa löytääkseen nämä teokset ja palauttaakseen ne Islantiin myytäviksi huutokaupalla. Tuollaiset huutokaupat olivat harvinaisia, eivätkä tauluja etsineet onnistuneet jäljittämään Tanskasta kuin muutaman teoksen.

Tässä tapahtui iso muutos vuonna 1993, kun nuori ja aikaansaapa taidekauppias Ari Arason alkoi hoitaa galleria ja huutokauppakamari Galleri Sagaa Reykjavikissa. Ari oli työskennellyt yrityksessä joitakin vuosia ja hänen tehtävänään oli muun muassa