Ylipitkä putti

By Heikki Lehti

Golf kerää vuosi toisensa jälkeen vannoutuneita harrastajia, joita usein yhdistävät ikimuistoiset kokemukset. Golfin ihmeelliseen maailmaan pureutuva novellikokoelma sisältää toinen toistaan yllättävämpiä kertomuksia viheriöltä, joista osa on totta ja osa fiktiota. Ylipitkä putti vakuuttaa lukijansa siitä, että nauru on kiinteä osa jopa tämän kilpailuhenkisen lajin maailmaa.Heikki Lehden Ylipitkä putti on sekoitus totta ja tarua. Teos tarkastelee huumorin avulla golfiin liittyviä myyttejä ja henkilökohtaisia kokemuksia.-

• Language: Suomi
• Publisher: SAGA Egmont
• Release date: May 17, 2021
• ISBN: 9788726654684

Book preview

www.egmont.com

Esipuhe

Tämä kirja on yksi todistus vanhasta sanonnasta, että totuus on tarua ihmeellisempää. Viisi juttua on omasta päästäni ja siis keksittyjä, mutta muiden takana on todellisia ihmisiä ja tapahtumia. Kaikkia aiheita olen väritellyt ja vedellyt kynälläni erilaisia vivahteita, mutta totuuden poikanen on taustalle sittenkin jäänyt. Luulenpa lukijan helpostikin erottavan mitkä luvut ovat pelkästään mielikuvituksen luomia.

Tämä kirja oli alun perin pidempi. Halusin mahdollisimman rehelliset subjektiiviset mielipiteet kirjoitelmistani ja niinpä luetutin käsikirjoituksen sisarellani Leenalla ja pojallani Timolla. Heille molemmille kiitos paitsi arvokkaista huomioista myös parannusehdotuksistaan. Kumpikin heistä poisti teoksesta yhden luvun toisistaan riippumatta, joten kirja on köykäisempi kuin alkuperäinen versio. Perusteet olivat hyvät: Onko tämä sellaista tekstiä, jonka lapsenlapsesi voivat lukea. Eipä ollut, joten luvut poistettiin.

Olen edelleen sitä mieltä, että Suomessa pelataan liian usein suomalaista golfia. Se on kilpailuhenkistä ja nipottavaa. Joskus vielä haluaisin pelata skotlantilaista golfia. Olen pelannut suomalaista golfia St. Andrewsissa. Kokemus oli mieleenpainuva, mutta ei ollut sitä, mitä menin hakemaan. Ehkäpä joskus löydän sen oikean tunnelman, joka elää mielikuvituksessani.

Kaikki luvut eivät välttämättä naurata. Jos joku tunnistaa itsensä kirjani henkilöistä, olen onnistunut luonnekuvauksissa. Olen yrittänyt välttää ivaamista, tuomitsemista ja liioittelua. Olen mielestäni kertonut vain pelkän totuuden sellaisena kuin minä sen olen nähnyt.

Toivotan lukijalle hyviä lukuhetkiä.

Keravalla 11.3.2012

Heikki Lehti

1. Peli menee sekaisin

Lakiasiaintoimistoon oli tullut uusi juristi. Kimmo Vehviläinen oli vasta 26-vuotias, mutta ehtinyt jo suorittaa lakitieteen lisensiaatin tutkinnon ja välttelevistä kannanotoista huolimatta saattoi päätellä väitöskirjan olevan hyvässä menossa. Tästä oli helposti pääteltävissä, että muutaman vuoden golfia pelanneen Kimmon oli oltava poikamies; aika ei kerta kaikkiaan riittänyt enää riiusteluun. Ei miehessä mitään vikaa ollut, olipa vain painottanut eri asioita kuin tuon ikäiset yleensä.

Kimmo oli palkattu aluksi koeajalle nuoremman lakimiehen töihin. Hänen ohjaajakseen oli toimitusjohtaja pannut parisenkymmentä vuotta vanhemman, varovaisen oloisen, kävelevän lakikirjan: Tuomas Taavelan. Koska molemmat pelasivat golfia, oli suorastaan helpotus päästä kesäkuumalla ulos toimistosta, sillä pelin tuoksinassa saattoi mainiosti keskustella toimistoon liittyvistä asioista. Kimmo oli ollut töissä vasta parisen kuukautta, ja koeajan ollessa lopuillaan oli aika molemmin puolin tehdä päätöksiä työsuhteen jatkumisesta.

Taavela oli sanonut jo pelin alussa, että kunhan vähän pelaillaan mutta vastaavasti enemmän puhutaan. Tuloskortti oli otettu vähän niin kuin muodon vuoksi mukaan.

Molemmilla oli hyvä avaus väylälle ensimmäiseltä tiiltä. Kun lähdettiin kävelemään kärryjä vetäen, aloitti Vehviläinen:

– Kerros vähän siitä Fiberssonista. En ehtinyt olla toimistossa vasta kun pari viikkoa, niin tuli jo sanaharkkaa. Mikäs mies hän oikein on?

– Toimiston älykkäin juristi, jolla on aivan uskomaton muisti ja tekee yhtiölle rahaa melkein kai saman verran kuin muut yhdeksän. Pomon suosikkipoika. Fibellä on kuitenkin muutama luonteenpiirre, jotka on hyvä tietää. Äläkä vaan Herran tähden rupea hänen kanssaan riitelemään; siitä ei hyvää seuraa. Jos sitä paitsi pomolle selviää, ettet sä tule Fiben kanssa toimeen, niin se ei palkkaa suo vakituiseksi. Jos haluat Fibesta luonneanalyysin, niin katsopas netistä. Pane hakupalveluun NAja paina enteriä. Kun kysytään kolmatta kirjainta, niin se ei ole Ivaan R. Jos et millään arvaa, niin seuraava kirjain on S.

Käveltiin palloille ja väylälyönnit onnistuivat hyvin. Par-5 väylän viheriö oli kummankin saavutettavissa kolmannella lyönnillä. Kumpikaan ei puhunut mitään, vaan keskityttiin pelaamiseen. Taavela sai greeniosuman, mutta Vehviläisen oli tyytyminen viheriön yli menneeseen ja karheikkoon valuneeseen lyöntiinsä. Hyvä chippi palautti kuitenkin Kimmon tavoittelemaan par-tulosta. Taavela puttasi melkoisen pitkältä ja aivan reiän viereen. Birdie ei ollut kaukana. Lopulta molemmille tuli tulokseksi par.

Kun avauslyönnit seuraavalla väylällä oli lyöty, jatkoi Taavela:

– Sä et ole tavannut kollega Tanskasta, sillä hän on nyt sairaslomalla. No joka tapauksessa Fiberssonilla ja Tanskasella oli kiistaa viime syksynä. Se alkoi aika mitättömästä asiasta. Fiberssonille oli joku tuttu soittanut taloyhtiönsä asiassa jostain omaehtoisen remontin kustannusvastuusta. Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan viime kesänä ja sitä varten jengi oli vähän varpaisillaan. Fibersson antoi neuvon, että käsittelette vain hallituksessa vaivihkaa ja hyvin menee. Mutta tulikin mutta eteen. Tanskasen tuttu asui samassa taloyhtiössä ja sai hommasta vihiä. Kun muista syistä taloyhtiöllä oli ylimääräinen yhtiökokous, yritti tämä Tanskasen tuttu saada asian esityslistalle tästä remonttiasiasta, mutta se torpattiin. Jo tässä vaiheessa herrat Fibersson ja Tanskanen kävivät vain sähköpostilla viestintää, vaikka olivat samassa toimistossa töissä. Tanskanen näytti ne sähköpostit mullekin ja muistan ne oikein hyvin. Lyödääs nyt kumminkin välillä.

Enempää ei ehditty puhua, kun oltiin palloilla. Chippikisasta tuli kireä mutta tasaväkinen ja molemmille kirjattiin jälleen par.

Taavela ei malttanut olla sanomatta Kimmon putattua parimetrisen putin sisään:

– Sähän pelaat vallan mainiosti, vaikka sun tasotukses on vain 28.

– Noo, kyllä se kohta hyytyy.

Taavela jatkoi kertomustaan taas avauslyöntien jälkeen. Par-4 väylä oli doglegi vasemmalle. Edessä näkyi vehreä metsänreuna ja puronvarren rehevä kasvullisuus loisti kauas.

– Lopulta Fiberssonin olisi ollut myönnettävä, että asia olisi pitänyt siunata uuden lain mukaisesti yhtiökokouksessa. Sehän nyt ei Fibelle sopinut ollenkaan, että hän muka olisi ollut väärässä. Kuten sanoin, hän on oikea muistihirviö. Joko sitten lopulta muisti tai kaivoi esille siirtymäkauden säännökset ja kävi ilmi, että oli menetelty aivan oikein. Tanskanen yritti päästä jutusta irti, muttei sekään sopinut Fibelle. Jos judossa on sidonta ja alakynnessä oleva taputtaa mattoa, niin tilanne laukeaa. Fibe kuitenkin siinä tilanteessa puristaa vielä lisää, kunnes taputus alkaa heiketä ja vastustaja on siirtymässä rajan taakse. Just näin kävi Tanskaselle. Hän stressaantui niin pahasti, että ensin oli tulla avioero ja sitten paukahti infarkti. Kun Fibersson kuuli asiasta, oli ainoa kommentti: Minä kait saan Tanskasen hommat, kun olen kuitenkin toimiston taitavin juristi. Voin kait muuttaa hänen huoneeseensa jo nyt. Ei niin lihava mies niin vakavasta taudista selviä.

Lähestymislyönnit onnistuivat vain tyydyttävästi ja chipattavaa jäi molemmille. Hyvät putit takasivat kuitenkin bogeyt.

Seuraavalla väylällä aloitus tapahtui lammen yli. Ohi ei päässyt millään, vaan yli oli lyötävä ja vieläpä ilmassa ainakin 130 metriä. Taavela aloitti suoralla ja pitkällä drivellä. Vehviläisellä oli pieniä paineita ja niinpä kova yritys oli tuomittu epäonnistumaan ja tuloksena oli toppilyönti ja pallo päätyi keskelle lampea. Toinen yritys ei ollut kummempi. Kun Vehviläinen tiiasi kolmatta palloaan, Taavela antoi neuvon:

– Ota vaikka puu-3, niin hyvä tulee.

Nyt avaus onnistui hyvin ja miehet lähtivät kävelemään siltaa pitkin lammen toisella puolella. Kun oli päästy jo reilusti toiselle puolelle vesiestettä, Vehviläinen vielä noitui huonoja avauksiaan:

– Miten ihmeessä ne kääntyi topin puolelle, vaikka tein aivan kuten muulloinkin.

Taavela pysähtyi ja otti driverin bägistään. Hän ehti näyttää vain miten pään noustessa lyönnin suunta muuttuu, kun tiiauspaikalta kuului kova huuto:

– Ei väylällä saa opettaa.

– Ettekö tiedä mitään golfetiketistä?

Taavela löi topakasti driverin bägiin ja lähti kävelemään väylän reunaa kohti. Saavutettuaan raffin reunan Vehviläinen kannoillaan, Taavela huusi takaisin:

– Anteeksi käytöksemme. Herrat ovat hyvät ja ohittavat.

Tiiauspaikalla oli kaksi shortseihin pukeutunutta harmaatukkaista herraa, joista ainakin toisella oli viikset. Taavela nojasi bägiinsä ja sanoi tavallisella äänellä, joka tietenkään ei kantanut muiden kuin Vehviläisen korviin:

– Molemmat ovat aivan erinomaisia klubijäseniä ja poikkeuksetta kohteliaita. Nyt vain on niin, että toinen on Nokian alihankkija, jolla menee huonosti. Toinen taas riitelee lastensa kanssa tehtaan johtosuhteista ja siitä on ollut lehdissäkin. Molemmilla on varmaan pinna tiukalla. Katsopas mitä seuraavaksi tapahtuu, kun rupeaa rähjäämään. Sillä ei ole mitään merkitystä onko oikeassa vaiko väärässä.

Vihreäpaitanen viiksiniekka tiiasi pallonsa. Harjoituslyönnin jälkeen oli vuorossa äkäinen lyönti, jossa tasapaino oli kehnonlainen ja tuloksena oli veteen lyönti. Pelikaveri meni vuorostaan aloittamaan. Huolellisen valmistelun jälkeen tuloksena oli kynttilä, joka päätyi sekin veteen. Kun vihreäpaitainen löi toisen pallon apinan raivolla kainaloon, lähti pallo hookina vasemmalle ja päätyi outof-bounds. Pelikaveri löi toisen pallon veteen. Sitten molemmat vetivät bäginsä vetoketjun kiinni ja suuntasivat kulkunsa klubitalolle, johon meni oikopolku väylän vierestä.

Taavela lähti pallolleen ja hetken mietittyään löi poikkeuksellisen hyvän puu-3-lyönnin viheriölle. Vehviläinen joutui lyömään kaksi kertaa ennen kuin oli greenillä. Kun putterit oli otettu bägeistä, Taavela totesi:

– Aivan sama juttu on Fiberssonin kanssa. Kun tulee riitaa, ei ole mitään merkitystä sillä kumpiko on oikeassa. Jos sinä olet oikeassa, kiroilet toisen härkäpäisyyttä. Jos taas olet väärässä, kiroilet omaa tyhmyyttäsi, kun panit köyden kaulaasi. Yhtä kaikki sama juttu, peli menee sekaisin. Jos kentällä rähjäät toisille pelaajille, sinua suututtaa mitäs menin avaamaan suuni tai se, että toinen vastaa asiallisesti ja osoittaa sinun olevan väärässä. Yhtä kaikki: sama juttu.

2. Avioliittoneuvola

Syntymäpäivät olivat tavallisen tyhjänpäiväiset. Niillä tapaa ihmisiä, joita et ole tavannut vuosikausiin ja jotka kyselevät Mitäs kuuluu ja vastaat Mitäs tässä ja sitten mennään ottamaan kahvia ja voileipäkakkua. Vanhemmat rouvat ryhtyvät keskustelemaan lastenlapsistaan ja vanhemmat herrat kärkkyvät kahvinsa kanssa konjakkia. Vaihdetaan välillä keskustelukumppania ja hanakimmat käyttävät tilaisuutta hyväkseen hakeakseen uuden annoksen konjakkia.

Ilta olisi voinut mennä aivan turhamaisuuksien toistelussa, mutta jossain vaiheessa Mäkitien pariskunta, Eija ja Hemmo, yhyttivät Pirkko ja Hannu Saaren. Kun oli puhuttu niitä ja näitä, tuli puheeksi toisen pariskunnan golfmatka Egyptiin. Sitten keskustelu olikin jo vapautuneempaa ja puolen tunnin rupattelun jälkeen, oli tietenkin puhuttu vain golfista, päätettiin lähteä seuraavalla viikolla Hirsalaan pelaamaan. Hemmo Mäkitie oli siellä jäsenenä ja lupasi hoitaa aikavarauksen.

Sovittuna aamuna Mäkitiet tulivat autolla hakemaan Pirkkoa ja Hannua. Auto oli kullan värinen Jaguaari ja vaikutti olevan uudenlainen. Hemmo pysäköi autonsa viihtyisän omakotitalon eteen ja pelikaverit olivatkin jo tavaroineen odottamassa. Ilma oli leppeä ja kaunis, joten ulkona ei suinkaan tullut edes viileä, vaikka vielä aamu olikin kyseessä. Selvästi oli tulossa shortsikeli, joten kaikki olivatkin kuin yhteisestä sopimuksesta pukeutuneet lyhyihin housuihin.

Bägit ja kassit mahtuivat kookkaaseen matkatavaratilaan ja niinpä lähdettiin matkaan Kulosaaresta länteen päin. Hemmo oli ratissa vieressään Eija ja Hannu ja Pirkko olivat takapenkillä.

Kun auto kääntyi pihasta ajotielle, alkoi mieliin painunut keskustelu. Eija aloitti:

– TUOLTA TULEE AUTO!

– Sehän on ainakin puolen kilometrin päässä.

– TUO AUTO TULEE KOVAA KYLKEEN.

– Sehän tulee kolmion takaa.

– TUO IHMINEN KÄVELEE KOHTA AUTON ALLE. VARO NYT HERRA JUMALA.

– Sehän on pysäkillä ja odottamassa bussia.

– TUO KUORMA-AUTO ON LIIAN LEVEÄ. VÄISTÄ NYT JO JALKAKÄYTÄVÄLLE.

– Roska-autohan seisoo ja tästä mahtuu oikein hyvin.

Keskustelu jatkui samanlaisena ja vuolaana kuin keväinen tulvajoki. Ainoat tauot tulivat siitä, kun Eija veti henkeä sisään puheenvuorojen välillä. Lopulta päästiin ensin Länsiväylälle, jolloin lauseiden väliin alkoi tulla lyhyitä taukoja. Jorvaksentiellä tahti taas kiihtyi:

– TUOLLA ON VARMAAN HIRVI!

– Se on bussikatos.

– TUO AUTO AJAA MEIDÄN KAISTAAMME. MEHÄN TÖRMÄÄMME!

– Se ohittaa ja palaa omalle kaistalle, kun keltainen viiva alkaa.

– TUOSSA ON MUTKA.

– Mitäs sitten. Käännän rattia sen verran kun tarvitaan.

– TUOLLA ON VARMAAN ONNETTOMUUS, KUN ON NOIN PALJON AUTOJA1

– Ne seisoo liikennevaloissa. Tuosta käännytään golfkentälle.

– TÄMÄ ON VAARALLINEN TIE. PELKKIÄ MUTKIA. AJA NYT HILJEMPÄÄ.

– Kyllä tässä sen verran kovaa on ajettava, etteivät pyöräilijät joudu ohittamaan.

Saavuttiin Hirsalan kentän klubitalolle. Pysäköintialueella oli tilaa runsaasti, vaikkakin parisen kymmentä autoa oli jo paikalla. Kärryt