Luovan teknologian renessanssi: Kulttuurinen kehitys teknologian valossa

By Matti Luostarinen

Kulttuurisen kehityksen ja teknologian vuorovaikutus, luovan teknologian renessanssi, on aikamme merkittävin tapahtuma, jonka muutoksesta ja suunnasta olemme yksimielisiä. Näin siksi, että kulttuuri vaikuttaa teknologiaan, ja uusi teknologia luo kaiken aikaa muuttuvaa kulttuuriamme.

Samalla vanhan kulttuuriperinnön säilyttäminen ja jakaminen sekä uuden syntyminen ovat yhdistäviä ja yhteisiä haasteitamme. Kulttuurinen kehitys teknologian valossa kuvaa sitä, miten teknologian käyttö ja kehittyminen vaikuttavat kulttuurisiin käytäntöihin, arvoihin ja ilmaisumuotoihin yhteiskunnassa.

Käsitteenä luovan teknologian renessanssi viittaa aikakauteen, jolloin teknologia ja taide yhdistyvät luovalla ja innovatiivisella tavalla. Tämä käsite kuvastaa aikaa, jolloin perinteiset taiteen muodot ja digitaalinen teknologia sulautuvat yhteen synnyttäen uudenlaisia ilmaisun ja luomisen tapoja, sekä inspiroivat ihmisiä ajattelemaan uudella tavalla ikivanhasta luovasta potentiaalistaan - tarjoten mahdollisuuksia innovoida sekä luoda uudenlaista sisältöä ja kokemuksia.

• Language: Suomi
• Publisher: BoD - Books on Demand
• Release date: May 21, 2024
• ISBN: 9789528086055

Matti Luostarinen

Matti Ilmari on maantieteen ja sosiologian professori ja dosentti, mutta myös kirjailija, kuvataiteilija, tieteen popularisoija, luonnonvaratalouden ja maaseudun tutkija, innovaattori ja innovaatio- ja mediatutkija, innovaatiopolitiikan kehittäjä. Luostarinen työskentelee vapaana toimittajana, tutkijana sekä bloggaajana, yhteiskunnallisena keskustelijana sekä kriitikkona. Monialaisuuden rinnalla Luostarista luonnehtii poikkitieteisyys. Prof. PhD,ScD Matti Luostarinen is Doctor of Philosophy (University of Oulu) and Doctor of Political and Social Sciences (University of Turku). He has worked as professor, special scientists and research manager over hundred universities, research centres and firms, international organizations and clusters, also Academy of Finland, EU organizations, science parks organizations and other regional, national and international organizations. He has written over 5000 scientific or popular articles and 120 monographics books. He is also artist (cluster art) and write novels and blogs (Social media economy and strategy).

Book preview

Sisällys

Johdanto

Hulluista vuosista viisauden vuosiin 17.02.2024

Maailmanpolitiikan arkipäivää Ukrainasta 19.02.2024

Ikä on ikuinen ongelma muillakin kuin naisilla 20.02.2024

Matinpäivät tuplana viettäen 24.02.2024

Isoveljen ja emämaan ideologia 25.02.2010 - 24.02.2024

Hiihtäjälegenda 19.02.2010 - 22.02.2024

Shauntastinen lökäpöksyjen yö 18.2.2010 - 22.2.2024

Mistä näitä mitaleja tulee? 16.02.2010 - 22.02.2024

Kalevalan päivän pohdintoja 28.02.2024

Harvinaisten sairauksien päivä 28.02.2011 - 28.02.2024

Karkauspäivän viisautta 29.02.2024

Hybridiyhteiskunnasta illuusioyhteiskuntaan 01.03.2024

Mitä ihmeen illuusio? 03.03.2024

Hauki on opportunistinen kala 15.10.2011 - 11.12.2023 - 03.03.2024

Pimeän aineen valoisammalla puolella 06.03.2024

Naistenpäivän taustoista ja tavoitteista 08.03.2024

Kansainvälinen naistenpäivä ja suomalaiset vaalit 08.03.2023 - 08.03.2024

Aika lentää 11.09.2008 - 08.03.2023 - 08.03.2024

Klusteritaide ja taiteen klusterit 09.03.2024

Häpeä 10.03.2024

Hollywood ja tekotaiteellinen näytelmä 12.02.2024

Illuusiotalouden kouristelua 28.07.2011 - 13.04.2024

Mediayhteiskunnan solmut ja niiden avaajat 15.03.2024

Marian ilmestyspäivästä kesäaikaan 26.03.2023 - 17.03.2024

Alaston apina 18.03.2024

Tasa-arvon päivä ja kevätpäiväntasaus 20.03.2024

Milliä vaille orgasmi - suomalainen kyrsimysnäytelmä 19.03.2008 - 19.03.2024

Avainkäsitteitä lukijalle 21.03.2024

Palmusunnuntai on merkittävä kristillinen juhlamme 09.04.2012 - 24.03.2024

Mediayhteiskunnan harharetket 26.03.2024

Median harharetket 27.03.2009 - 27.03.2024

Juhlapyhät ja muuttuva Suomi 27.03.2024

Puoluelaitos olisi uudistettava 27.03.2011 - 27.03.2024

Hyvä kirja kertoo huomisesta - historia menneestä 28.03.2024

Kirjojen synnyn historiaa 31.03.2024

Mytomania - sairaalloinen valehtelu 31.03.2011 - 31.03.2024

Puoluelaitos olisi uudistettava 27.03.2011 - 27.03.2024

Maailman parhaat puhujat 01.04.2024

Mitä tapahtuu, kun ihmiskunnan loppulaukka lähestyy? 01.04.2024

Avoimin silmin eurooppalaisina 02.04.2024

Koulusurma ja sen käsittely 02.04.2024

Tekoälyn ja robotiikan aikakausi 04.04.2024

Ammattina kiusaaja - luetuin blogini 23.06.2021 - 06.04.2024

Tekoäly vastaan tekemätön äly 07.04.2024

Non plus ultra (Pindaros) - Edempänä ei enää mitään 09.04.2024

Mutka on leweämpi, awonainen lahti, ei ase 08.09.2008 - 08.04.2024

The Official Weblog of Clusterart.org 22.04.2012 - 09.04.2024

Mikael Agricolan persu 07.04.2021 - 09.04.2024

Kohtaamispaikkana kirja 11.04.2014 - 24.04.2024

Tieteen ja teknologia renessanssi 13.04.2024

Dualismin renessanssi 17.05.2010 - 30.06.2023 - 13.04.2024

Suomalainen henkisyys voimissaan 14.12.2012 - 12.04.2024

Lopuksi - Tulevaisuutta varten - In posterum 18.04.2024

Oscar Niemeyrin muistolle 7.12.2012 - 18.04.2024

Jose Saramago ja maaginen realismi 19.06.2010 - 18.04.2024

Normaalin rajoja hakien

Lähdeluettelo

Kuvaluettelo

Johdanto

Summa summarum - Summae res

Summien summa - Tärkeimmät asiat

Nyt käsillä oleva kirja on kirjoittajansa 130. monografinen julkaisu (ks. lähdeluettelo). Ensimmäiset monografiat, lähes 50 kirjaa edustavat tutkijan työtä ja ohjelmia, joiden toteutuksessa on ollut runsaasti myös oppilaitani yliopistoajoiltani, joko Oulun tai Turun yliopistosta sekä myöhemmin myös tutkimuskeskuksesta MTT:n (nykyinen Luke) ohjelmista. Valtaosa on toki yksin omia julkaisujani ja sellaisina tiedeyhteisön sisällä toteutettuja hankkeita, koskien usein yhdyskunta- aluesuunnittelua. Aiheena ovat myös etenkin ympäristökysymykset ja yksittäisten ihmisten tai aluetalouden suhde kansallisesti merkittäviin suurin ohjelmiin, koskien mm. Kemijoen, Iijoen, Ounasjoen ja myöhemmin koko eurooppalaisen jokivesistön ja EU:n rahoittamia ohjelmia. Tästä luottamuksesta heille sydämellinen kiitokseni. Juhlan jälkeen. - Post festum. (Platon).

Tutkijan ja tutkimusohjelmia vetävän kohdalla oleellista on ollut seurata ohjelman toteutumisen vastaamista niihin kysymyksiin, joista tutkimusohjelmaa laadittaessa on sovittu. Toisaalta kun ohjelmat tilataan yliopistolta tai tutkimuslaitokselta, merkittävää on myös osallistua itse kansallisen tai kansainvälisen tutkimusohjelman toteuttamiseen laajemminkin. Tämä taas edellyttää joko tieteiden välistä tai poikki- ja monitieteistä osallistumista työn toteutumiseen. Tällöin tutkijan rooli vaihtuu asiantuntijan tehtäviin. Luulen pystyväni. - Posse videor.

Tällöin monitieteisellä tarkoitetaan muuta kuin poikkitieteisellä ohjelman johtajana toimivan työkenttänä. Poikkitieteinen henkilö on kyvykäs ohjaaman työtä, jossa mukana on useamman tiedekunnan monitieteisiä ammattilaisia ja ohjelman johtajalla on itsellään mieluiten väitöskirjatasoinen pätevyys (usein myös professorin pätevyys) niiden tiedekuntien sisällä, joita ko. tehtävä ja sen hoito edellyttävät. Siis vaikkapa luonnontieteellisen tiedekunnan (natural science) kohdalla laajaa, väitöskirjaan johtanutta kykyä ohjata ko. ohjelmaa, sekä tämä ohella tarvittaessa myös valtio- tai yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sisältä (human science) vastaavat pätevyydet. Se on oikeudenmukainen hinta. - Pretium iustum.

Suomessa poikki- ja monitieteinen työskentely ei ole vieras ilmiö. Olemme pienenä kulttuurialueena oppineet hallitsemaan jo kielemme synnyn ja Mikael Agricolan ajoista alkaen pappisopinnoissakin hyvinkin laajan yleissivistyksen. Agricolan kohdalla pappisopintojen rinnalla vaadittiin myös kansan ja sen kielen hallintaa, sekä sen kehittämiseen vaadittavat riittävät taidotkin. Nuorena kansakuntana ja kulttuurisena sivistysalueena sijaitsemme edelleen samalla maantieteellisellä vyöhykkeellä, jossa poikkeuksellisen pragmaattinen kulttuuri on ollut kansakunnan johdossa välttämätön edellytys, selviytyäksemme pohjoisella kalottialueella yhtäällä neljästä hyvin erilaisesta vuodenajasta, sekä hankkien toisaalta riittävät valtio-oppineen taidot idän ja lännen välistä puskurialuetta samalla asuttaen. Taustalla kaiken aikaa teknologia ja sen kehitys. Ilman kehittyvää teknologiaa ei näitä pohjoisia alueitamme olisi voitu asuttaa.

Agricola omasi sekä riittävän geopoliittisen maantieteen, mutta samalla teologian ja Keski-Euroopan poliittisen kulttuurin ja kielten vaatimat taidot. Omana aikanaan varmasti myös väitöskirjatasoisesti ne halliten. Olkoonkin ettei hänellä ollut käytössään oman aikamme robotiikkaa ja algoritmeja. Lisäksi Agricola oli poikkeuksellisen ahkera ja älykäs opinnoissaankin. Mökistä voi astua ulos suurmies. - Potest ex casa vir magnus exire. (Seneca).

Oma aikamme on toki vaativampi kuin Agricolan aika. Poikki- ja monitieteisyyden rinnalla töihini on liittynyt niiden palveleminen luovaa ja innovatiivista kehitystyötä sekä oman aikamme tieteen tarjoamien teknologisten keinojen hallintaa. Tämä koskee sekä maaseutuamme että kaiken aikaa kasvavaa urbaanin kulttuurimme syntyä. Niinpä maantiede, luonnon- ja kulttuurimaantiede, niiden sovellus suunnittelumaantieteenä sekä biotieteet rinnan yhteiskunta- ja valtiotieteitten kanssa ne halliten, on ollut keino pyrkiä hakeutumaan sellaisiin hankkeisiin, jotka parhaiten palvelevat sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeitamme luonnonvaroineen sekä osana geopoliittista sijaintiammekin. Lisäksi ohjeet ovat vähemmän arvokkaita kuin kokemus. - Praecepta minus valent quam experimenta. Kokemus ja sen siirtyminen liittyi teknologiaan tieteenä. Ei vain välineenä. Se oli hyvin suomalainen pragmaattinen käytäntö. Kalevalaiseen kulttuuriin kuului seppä ja samalla etsintä. Vaka vanha Väinämöinen, etsijä iänikuinen. Nyt se oli vain hetkeksi unohtunut ja teki algoritmisen renessanssin, robotiikan ja tekoälyn paluuna. Ei vain elämä vaan etsintä on ihmisen parasta aikaa. - Vita est tempus optimum hominis. Elämä on viini. - Vita vinum est. (Petronius).

Tämä koskee geopolitiikkaa mutta myös kuntiamme, maakuntia, aiemmin läänejämme sekä seutukaavaliittojen alueita rinnan sektorihallintomme kanssa operoiden. Tiede on aina kansainvälistä, jolloin tätä ei ole tarvitse erikseen korostaa. Raportointi suoritetaan erikseen eri aluetasoilla ja palvellen kunkin yhteistyökumppanin tarpeita. On sanomattakin selvää, että valtaosa näin syntyvästä tutkimuksesta on ollut rahoittajan tilaamaa ja vain heille julkaistua. Se ei näy julkaisuluettelossa. Vielä vähemmän tuhannet artikkelit ja muut tieteelliset tai lähinnä medioillemme tarkoitetut artikkelit, tieteen popularisointi. Ikään kuin alttarin ja kotilieden puolesta tai hyödyllisen taiteen puolesta. - Pro aris et focis (Cicero, Horatius, Sallustius) - Pro arte utilis. (Taideteollisen korkeakoulun tunnuslause). Ja jälleen törmäämme uusiin luoviin innovaatioihin ja teknologiaan. Algoritmien ja tekoälyn, robotiikan maailmankuvaan. Se on sekä ihmisen parasta aikaa - Vita est tempus opimun hominis että samalla luonnon parantava voima - Vis medicatrix naturae. Lain voima - Vis legis, puhumisen voima - Vis dicenti, mutta myös yleinen tapa Vita communis sekä tapa uhrata elämänsä totuudelle - "Vitam impendere vero. (Juvenalis).

Tutkijan tai tieteen edustajan siirtyessä emeritus ikäiseksi professoriksi, hän vapautuu viimein niistä tehtävistä, jotka liittyvät hallinnollisiin tai tutkimusrahoituksen hankintaan liittyviin tehtäviin. Samoin voimia vievät opetusvelvollisuudet jäävät aikaa ehkä eniten vievinä pois professorin työnä. Professori ymmärretään usein Euroopassa opettajan ammattina. Lisäksi heidän joukossaan on taitavia yrittäjiäkin, sekä muita yhteiskunnallisia tehtäviä hoitavia mm. poliitikkoina ansiokkaasti toimien. Moni hyvin näkyvästikin ja menestyksekkäästi. Tehtävät tieteessä tahtovat olla aina kansanvälisiä, jolloin aikaa muuhun ei oikein tahdo jäädä, vaan työtä tehdään myös lentokentillä. Monelle lentokenttä on työpaikkana kovin tuttu. Harva liikkuu kongressipaikalla turistina. Lopuksi kaikkien summien summa on ikuisuus. - Summarum summa est aeternum. (Lucretius). Ja taas me törmäämme teknologiaan ja sen merkitykseen tieteen kehitykselle ja käytännön toteutukselle. Ilman tietokoneitamme poikkitieteistä tutkimusta olisimme jatkaneet nykyistäkin voimakkaammin ja kauemmin tieteitten suurta sotaakin (Big Science War). Kukaan meistä ei synny ilman virheitä. - Vitiis nemo sine nascitur, (Horatius).

Oma eläkkeelle siirtyminen ja emerituksen vuodet käynnistyivät pian täytettyäni noin 63-vuotta, jolloin ns. eläkevuosia on nyt jatkunut kymmenen vuotta. Käytännössä se vapautti niistä tehtävistä, jotka liittyivät hallintoon ja opetukeen sekä rahoituksen järjestelyihin ja raportointiin. Toki työhön kuului paljon sellaista sosiaalista työtä, jossa pidetään yllä työyhteisön arkea ja juhlaa. Lähdeluettelossani vuosi 2017 oli tärkeä vuosi kirjoittaessani kirjan juhlavuottaan viettävälle Suomelle Finland’s big year 2017 - Suomi 100. Se oli koottu tuolloin valmistuttuaan sadasta lähdeluettelon kirjastani. Tuon kirjan jälkeen on syntynyt 30 monografista kirjaa, eli noin viisi kirjaa vuodessa. Mutta ei ilman kehittyvää teknologiaa. Koko ajan julkaisijana on ollut miltei yksiomaan saksalainen BoD, jonka synnyn aikoihin minuun otettiin yhteyttä ko. julkaisutoiminnan käynnistämisen mahdollisuudesta. Olen heille paljosta velkaa. Uuden julkaisutavan ekologisuus oli luonteeltaan sellaista, josta ei voinut kieltäytyä. Parasta oli kuitenkin henkinen yksimielisyys myös muualle Eurooppaan. - Summum bonum esse animi concordiam. (Seneca). Sekä samalla koneoppiminen ja tekoälyn kautta tapahtuva algoritminen läpimurto tieteittemme yhdistäjänä ja yhdenmukaistajana samalla. Elä, kasva ja kukoista! - Vivas, crescas, floreas! Uhraa elämäsi totuudelle. "Vitam impendere vero. (Juvenalis).

Olen kirjoittanut tuhansia artikkeleita medioillemme, nimellä ja nimimerkillä. Luostaristen suvun omistuksessa aikanaan ollut maakuntalahti Savonlinnassa (Itä-Savo) siirtyi ensimmäisenä Suomessa digiaikaan jo 1980-luvulla. Samaan aikaan, jo 1970-luvun alusta, olin työskennellyt Oulussa Kalevan kirjapainossa, jonka tiloihin Oulun yliopiston tuolloin ehkä tunnetuin laitos, Maantieteen laitos, oli aikanaan sijoitettu. Laitoksemme tunnettuutta lisäsi varmasti sijaintimme juuri lehtitalon vuokralaisina ennen siirtymistämme yliopiston uusiin tiloin Linnanmaalle. Ensin me maantieteilijät (suunnittelumaantiede/ aluesuunnittelu), eli minä noin 40 oppilaani kanssa. Muita pääaineopiskelijoita meillä ei sitten ollutkaan. Tuon laitoksen synnytyksessä olivat omat murheensa, pääosin kuitenkin myönteisessä merkityksessä. Oli oltava varovainen. Menestys kun vie monet perikatoon. - Successus ad perniciem multos decocat. Ilman kehittyvää tietotekniikkaa tämä ei olisi ollut mahdollista. Internet oli yhtä tärkeä tieteellemme kuin kenelle tahansa tiedepuiston älykölle. Robotiikka oli välttämätön väline - suurempi voima, Vis maior.Mutta samalla myös elää, kasvaa ja kukoistaa - Vivas, crescas, floreas!

Biologit, aiemmat oppilaamme, eivät olleet kiinnostuneita maantieteestä pääaineena. Vaikka valmistuivat myöhemmin usein juuri biologian ja maantieteen vanhemmiksi lehtoreiksi lukioihimme. Oma valintani oli toinen ja taustalla algoritmit, robotiikka ja tekoäly. Maantiede aluesuunnittelijana kulki tässä muita laitoksia edellä tavoitteena oppia myös käyttämän vaikkapa satelliittien kuvaamia ns. väärävärikuvia tai luovaa innovaatioympäristöämme, aluetalouttamme, myös maaseutuamme näin kehittäen. Ilmiö oli hyvin kansainvälinen ja ylitti sellaisia rajoja, joita vain tiede saattoi ylittää. Toki sama pätee edelleenkin. Tartuimme haasteeseen suurimmalla mahdollisella innostuksella. - Summo studio. Ja kaikkialla meitä yhdisti teollinen ja tekninen uusrenessanssi. GIS (Geographical Information System) ja maantiede koki uuden tulemisen sekin.

Nyt käsillä oleva kirja on jatkoa edeltäjilleen. Siis kirjoille Arctic Babylon III Botrus art - Arte clusters, Dun spiro, spero, Sosiaalisen median talous ja strategia - algoritmit ja robotiikka - Sosiaalisen median sekä tekoälyn yhteiskunnallinen dilemma sekä Hybridiyhteiskunnasta illuusioyhteiskuntaan.

Näissä kirjoissa lähestytään artikkeleiden kohdalla vaihetta, jossa tekoälyn tehtävänä on tutustua tekstiini ja vastailla myös kaiken aikaan vaikeutuviin kysymyksiinkin. Tässä tapauksessa tekoäly - uusi ystävämme - ei ollut toi uhka vaan mahdollisuus rakentaa uutta yhteiskuntaamme. Samalla myös robotti joutuu itse pohtimaan ratkaisunsa. Älykäs työkalu taikoo tekstit kuviksi, mutta samalla hakee tähän tarkoitukseen kuvataiteilijoita, jotka sopivat parhaiten tähän tehtävään. Samalla ohjeena on muistaa mitä käsitteellä Cluster art and Art of clusters tarkoitettiin kirjoittaessani omani, tällä nimellä kutsutun manifestini. Muiden manifestit ja määritelmät eivät tässä, tieteen todella pitkälle ennakoidussa tehtävässä meitä kiinnosta. Kullakin kun on omat tapansa. - Suos cuique mos. (Terentius). Niitä yhdistää kuitenkin yhteinen teknologia ja yhteiset välineet, laboratoriot, alkaen maapallon ja maailmankaikkeuden avautumisesta kiitos kehittyvän teknologiamme.

Kenttä on kuitenkin hyvin vapaa ja tarkoitettu juuri taiteelle, jossa tiede ohjaa ja algoritmit toteuttavat. Kyse on erittäin edistyksellisestä tekoälyn työkalustamme. Väite, jossa ihmistä ja hänen silmiään ja aivojaan pidetään värien oivaltajana jotenkin erityisen kehittyneinä, on syytä heittää jo nyt viimeistään romukoppaan. Sama koskee kieltä ja sanojen käsittelyäkin. Chattibotti seuloo kyllä kielestämme (kielistämme) malleja, joiden ymmärtäminen on ihmiselle mahdotonta. Siinä missä pelaa shakkia ja voittaa vanhat mestarit, käyttivät nämä mitä tahansa tapaa huijata robotiikkaa. Aina he häviävät. Shakkitarina kirjana on kiinnostava lisä tässä pitkässä juoksussamme. Sama pätee värejä synnyttäville mekanismeille sekä niiden synnylle osana alan tiedettä. Kuvataiteissa tätä tarina tiedettä kerrotaan usein kuuroille korville. - Surdo narret fabulam. (Terentius).

Kun parissa kuukaudessa ChatGPT:n käyttäjäksi rekisteröityy yli 100 miljoonaa käyttäjää, se alkaa olla yhtä nopea kuin Cluster art aikanaan. Historian nopein verkkopalvelumme. Jos minä en olisi heidän joukossaan, silloin minun olisi syytä harkita siirtymistä eläkkeellä myös ulos sellaisesta tieteestä, jota kutsutaan poikkitieteiseksi, koskien myös sateenkaaren värien syntyä. Nyrpistäen nenäni samalla kaikelle muullekin poikkitieteiselle. - Suspendens omnia naso. (Horatius). Olemme hakeutumassa kokonaan uuteen tieteen ja samalla teknologian kehityksen meille tarjoamaan aikaan. Elä, kasva ja kukoista - Vivas, crescas, floreas!

Niinpä kun kirjoitin vaikkapa lyhyen tekstin, koskien maailmanpolitiikan arkea, hain luonnollisesti vastauksia robotiikalta ja tekoälyltä koskien Ukrainan sotaa, Venäjän motiiveja, historiaa sotien kestosta ja luonteesta, luonnonvaroista jne. Toki oli syytä selvittää, miten algoritmit kokevat tällaisen sodan päättyvän, sen ongelmat ja ratkaisut. Tai kun ongelmana on ikä, miksei kysyä siitä myös omalta robotiltaan, pitkän iän salaisuudet, miten siirtää kehon kelloa taaksepäin, auttaako ehkä tauriini jne. Toki vastauksia voi hakea myös ilmastomuutokseen, neuvoja päivän askareisiin. En ole vielä niin vanha, että alkaisin päästellä huokauksia syvyyksistä. - Suspiria de profundis. Uusi teknologia antoi minulle välineet, jossa aiemmin opitulla on renessanssin mukanaan tuomat mahdollisuudet ja eväät. Nuoremmilta ne puuttuvat.

Toki konetta voivat kiusata myös Pandoran lippaan rahoittajat, Suomen geopolitiikasta huolestuneet, hakea ohjeita uudelle presidentille tai keskittyä omiin pieniin murheisiimme. Varoen kuitenkin Pandoran lipasta ja siitä tekemääni veistosta myös muistaen. Jo silloin, vuosikymmeniä sitten, koneet olivat käytössä ja tulokset siirtyivät myös lasten käyttöön. Matin päivänkin saattoi viettää tuplana ja hoitaa Matti maailman kartallekin. Matti miehen yleisnimenä on kaikkien asioiden yläpuolella. - Super omnia. Heprealainen Mattijahu, Jumalan lahja, mutta ei ilman robotiikkaa ja teknologiaa.

Vaikeampia kysymyksiä olivat ihmisenä olemisen ongelmat, sankaruus ja petturuus samassa persoonassa. Meitä on monta Mattia, Mattia moneksi. Sen sijaan isoveljen ja emämaan ideologia on osa pelon maantiedettä. Urheilija puolestaan joko herooinen tyyppi tai sitten yksin jäävä luuseri - valitse sitten siitä. Tai robotiikan antama analyysi taiteilijasta ja hänen töistään. Kuinka monta työtä onnistui Vincent van Gogh tuottamaan kirjaani Sosiaalisen median talous ja strategia - Algoritmit ja robotiikka. Kansikuvaksi pääsevältä maalaukselta ja sen robotiikan rakentamalta viestiltä vaaditaan poikkeuksellista neroutta. Jotkut taas nyrpistävät nenänsä kaikelle - Suspendens omnia naso. (Horatius). Tiede ilman luovuutta ja innovaatioitaan on kuin pilvinen päivä.

Ensin oppi ja vasta sen jälkeen oikut. Meitä kiinnostavat usein keinot käyttää valtaa, kunhan ensin olemme sitä hankkineet. Valta sokaisee - täydellinen täydellisesti. Mutta miten hankkia valtaa? Valta on lopulta vain lainassa ja samalla se on väkivallan veli. Lue näistä ja tutustu siihen, mitä tekoäly kertoo vallasta ja sen käyttäjistä. Jostakin syystä ne ovat usein huokauksia syvyyksistä. - Suspiria de profundis.

Mistä näitä mitaleja oikein tulee? Auttaako rento meno reggaetyyliin vielä kesällä 2024? Millainen on ali-innovatiivinen alue ja 200 vuotta sinnitelleen Obseverin loppu? Mitä kertoo todellinen tietäjä robottina miehen ja naisen eroista käyttää valtaa ja mitä ovat Krugmanin stereotyypit? Tulisiko sinun varoa hyviä tavoitteita ja mitä ovat kilpaurheilun vaietut totuudet. Olen kirjoittanut näistä aiheista tässä kirjassani. Ei varmaankaan ensimmäistä kertaa. Liki 10 000 artikkelia, esseetä tai blogia, ovat vieneet melkoisen ajan minulle tarkoitusta elinajastani. Olen halunnut jakaa sen muiden kanssa. Ehkä se on mennyt kohdallani yli kohtuuden. - Supra modum. Aloitin tämän jo noin kuuden vuoden iässä. Kullakin on omat tapansa. - Suos cuique mos. (Terentius). Mutta ei silloinkaan ilman tekniikan tarjoamia välineitämme. Me oivalsimme tämän jo lapsena. Teknologia kiehtoi ja lapsi oli utelias.

Kalevalan päivän pohdinnat on jokaisen suomalaisen hyvä lukea, siinä missä kertomus muutosvuodesta 2011 - jo 1970-luvulla ennustettuna. Toki Mayakansan ennusteissa jo vuosituhansia aikaisemmin. Arctic Babylon 2011 syntyi käsikirjoituksena jo 1970-luvulla sekin. Sillä on kiintoisa historia osana suomalaista kirjallisuutta ja sen tapaa käsitellä kokeiluluonteista käsikirjoitusta. Pyrin kokeilemaan uutta tekniikkaa ja rakentamaan kolme kirjaa samaan kansiin, sekä päättämään ne samana yhtenä kirjana. Kustantaja jakoi ne omilleen ja nämä tekivät niistä omat kirjansa. Hyvä niinkin. Syntyi huokauksia syvyyksistä. - Suspiria de profundis. Kalevalainen ihme ja sen etsintä oli edennyt pitkälle. Sampo oli nyt lähempänä kuin ikinä.

Harvinaisten sairauksien päivä ja suomalaiset tutut kansataudit on hyvä kertoa myös algoritmeille. Mistä perinteissämme on oikein kyse, ja miten fiksu tekoäly tulkitsee astronomian ja astrologian väliset erot. Robotiikka ei sovi oikein horoskooppien lukijoille. Ei oikein omat kirjanikaan. Sen sijaan taiteen tulkinta ja syväoppiminen olisi syytä kokea, siinä missä oppia pelaamaan shakkia, lentokoneen navigoinnin ja kuvataiteen synnyn kirjoitetusta tekstistä. Kuitenkin harkintansa mukaan. - Suo arbitrio. Elä, kasva ja kukoista - Vivas, crescas, floreas!"

Tunteiden kokeminen, eettiset ja moraaliset kysymykset, heikkoudet vahvuuksiksi, ovat samaa oman aikamme liturgiaa, josta olisi saatava jotain irti. Se miten kaikki tämä tapahtuu, on robottien ammattia ja algoritmien työtä. Inhimillinen kokemus ja ilmaisu on toki sekä opetettavissa että opittavissa. Syväoppiminen on poikkitieteinen prosessi. Se on harvojen herkkua ja kulkien tuskallista tietä pitkin. - Per viam dolorosom.

Matka hybridiyhteiskunnasta illuusioyhteiskuntaan oli kirjani otsikossa aiemmin ja nyt sille tulee jatkoa. Vuonna 2011 kirjoitin toki jo aiheesta illuusiotalouden kouristeluna lehdissämme ja Turun Sanomissa se oli urheilu-uutisten sekä kuolinilmoitusten seassa. Hauki on tunnetusti opportunistinen kala ja pimeiden vesien saalistaja. Emme ole veden petoja ja meillä kuuluisi olla yksi normisto ja moraali sekä tätä tukeva laki sekä sanktiot rikkojille. Miksi juuri hauki on kansantarustossamme myyttinen eläin? Hauella on erittäin tulinen luonne. - Perfervidum ingenium. Hauen laulun lausuin usein lapsena jopa lausuntakilpailuissa. Ja aina yhtä sisukkaasti. - Perseverando.

Kirjani alku käynnistyy mm. näillä otsikoilla ja aiheilla sekä jatkuu pohtien dikotomiaa sekä Zenonin paradoksia. Mitä vaikeampia ovat kysymykset, sitä kiinnostavampaa on hankkia robotin viileät vastaukset menneen maailman ratkaisemattomina pidetyille arvoituksille. Kuka vastaisi, mikä johti Suomen polarisaatioon? Paljon lakeja, huono valtio. - Plurimae leges, pessima respublica.

Aika lentää, tyhjä taulu, kaikki ääntä eikä mitään muuta

Alkusanojen lopuksi vielä tärkein kysymys? Miten nimetä kirja, jota ovat avustaneet perinteisesti lasteni Outin ja Veli-Matin ohella robotiikka ja tekoäly, algoritmien aulis avustajajoukko tietokoneinamme jo 1970-luvun alusta alkaen tätä työtä tehden. Mistä syntyi media, joka johti pakoon todellisuutta - syntyi hybridiyhteiskunta ja sen kouristelu sekä lopulta illuusioyhteiskuntamme. Sekä kohta myös sen evoluutio, tekotaiteellinen näytelmä ja Hollywood. Ahdistava, negatiivinen, kriittinen sekä todellisuutta pakeneva. Syntyi runous, joka oli kuin paholaisen viiniä. - Poesis est vinum daemonum. (Augustinus). Elämä ajatellen kaiken aikaa kuolemaa. - Vive memor leti. (Persius). Elämä on sielun eloisa voima. - Vivida vis animi."

Hyvä kirja kertoo aina huomisesta - historia menneestä. Mytomania sairaalloisesta valehtelusta. Teesi, antiteesi ja synteesi - Mytomania, eskapismi ja putinismi (trumpismi) kirjani nimenä omasta ajastamme. Miksi itsepetos ja suggestio ovat oman aikamme ilmiöinä niin yleisiä? Miten arvokonservatiivit ja radikaalit voivat mahtua samaan puolueeseen ja poliittiseen liikkeeseen? Mitä tarkoittaa sosiaalisen median ja tekoälyn yhteiskunnallinen dilemma kirjani nimenä? Kun kysyn sitä robotiikalta, tekoälyltä, vastaus on harvinaisen terävä ja ilmiön ymmärtävä. Ymmärtävätkö kirjani lukijat tai pikemminkin sen kaukaa kiertävät? Onko tekoäly valovuoden edellä perineistä lukijaa tai lukemista välttelevää? Miljardit opitut sanat puhuvat erilaista kieltä, kuin muutaman tuhat sanaa hallitsevan kyky ymmärtää ja omaksua. Vatsa täynnä on helppo puhua paastosta. - Plenus venter facile de ieiuniis disputat. (Hieronymus).

Elämmekö huijareiden aikaa? Takavuosina Soininvaara puhui avoimesti parasiiteista, puolueensa kanssa kilpailevista, ja oli samaan aikaan alkiolaisempi kuin Alkio itse. Viihdekirjailija kirjoitti ihmiskunnan loppulaukasta, ja kysyttäessä tästä ilmiöstä robotiikalta, tämä ei ymmärtänyt kuinka siihen vastata, ihmiskunnan väestömäärän romahdukseen. Me elämme kuitenkin kauan nykyisen tekoälyn ja robotiikan aikakautta algoritmeineen. Kiusaaminen kulttuurina ja ammattina, kiusaajan ammattina, oli ja on edelleen luetuin blogini. Tekoäly varten meillä vaaditaan myös tekemätöntä älyä. Jokainen olento on yhdynnän jälkeen surullinen. Post coitum omne animal triste. Aluksi tahtovana ja mahtavana. - Volens et valens. Haluten ja kyeten. - Volens et potens. Lopuksi tahtoen mutta kun ei voi. - Volo non valeo.

Kiusaamisen rinnalla meitä luetuttaa yllättäen kohtaamispaikka kirjana ja Mikael Agricolan tapa rakentaa meille puitteet kielelle ja kulttuurille. Häpeä ja sen evoluutio on sekin runsaasti luettu artikkelini. Robotin ja tekoälyn tapa käsitellä samat aiheet ovat ehdottoman virheettömiä, mutta samalla kuivahkon luettelevia. Emme pidä opettajamaisen tapaisesta tiedon jakamisesta ja vieläpä sen numeroinnistakin. Emme myöskään tekotaiteellisesta näytelmästä. Sen sijaan meitä ruokkii ikiajoista ahdistava, negatiivinen ja kriittinen luettava. Todellisuutta pakeneva media menestyy, mutta ei enää illuusioyhteiskunta juuri median luomana todellisuutenamme. Siis edellisen kirjani komea kansiteksti kuvineen loikkana hybridiyhteiskunnasta ja sen kouristelusta kohti illuusioyhteiskuntaa. Tekoälylle tämän kääntäminen onnistuu kiitettävällä tavalla. Aivan kuin kertoisi tuttua tarinaa Rooman perustamisen jälkeen. - Post Romam conditam. Algoritmien ulkopuolelle jäänyt pyörittelee rinnassaan vihaisia tunteita. - Volvit in pectore iras.

Edellisten lisäksi meitä kiinnostavat algoritmit ja niiden synnyttämät yhteiskunnalliset muutokset, teknologian ohjaama kehityskaari ja futurologia, ihmisen osuuden ja merkityksen rajallisuus ja yksilötasolla sen täydellinen katoaminen. Pelon yhteiskunta ja sen aseet - pelko on aseeni ajattelu - tuo mukanaan kiinnostavat ahdistavat uutiset. Kun kerron, kuinka luetuin blogini kertoo aprillipäivän pohdinnoista, koulusurman käsittelystä tai kiusaajan ammattista, todellisen alan ammattilaisen muotokuvasta, on aika kysyä tekoälyltä, mitä hän ehdottaa kirjalleni nimeksi? Esittelen hänet kuitenkin aluksi. Se on aatelisten vaatimus. - Postulata nobilium.

ChatGPT 3.5

Mitä tarkoitetaan keskustelurobotilla?

ChatGPT

Keskustelurobotti on tietokoneohjelma tai tekoälyjärjestelmä, joka on suunniteltu kommunikoimaan ihmisten kanssa luonnollisella kielellä. Tämä tarkoittaa sitä, että keskustelurobotti pystyy vastaamaan kysymyksiin, ymmärtämään kommentteja ja osallistumaan vuorovaikutukseen niin, että keskustelu tuntuu mahdollisimman luonnolliselta ihmisille.

Keskustelurobotit käyttävät yleensä erilaisia tekoälymenetelmiä, kuten koneoppimista ja luonnollisen kielen käsittelyä, jotta ne voivat ymmärtää ihmisten kirjoittamaa tai puhuttua kieltä. Ne voivat vastata kysymyksiin, tarjota tietoa erilaisista aiheista, auttaa ongelmanratkaisussa, tarjota viihdettä tai toimia avustajina erilaisissa tehtävissä.

Keskustelurobottien sovellusalueet vaihtelevat laajasti. Niitä voidaan käyttää asiakaspalvelussa, terveydenhuollossa, koulutuksessa, viihteessä, avustajina ja monilla muilla aloilla. Esimerkiksi chatbotit verkkosivustoilla voivat auttaa käyttäjiä löytämään tietoa ja vastaamaan yleisiin kysymyksiin ilman ihmisen apua. Lisäksi ääniohjatut avustajat kuten Siri ja Google Assistant toimivat keskustelurobotteina, jotka auttavat käyttäjiä päivittäisissä tehtävissä.

Keskustelurobotin tarkoituksena on tehdä kommunikaatiosta ihmisten kanssa sujuvaa ja tehokasta, vaikka toisena osapuolena olisi tekoäly. Tavoitteena on luoda mahdollisimman aito ja mielekäs vuorovaikutuskokemus.

Mitä tarkoittavat chattibotit ja mikä on niiden merkitys tulevaisuudessa?

ChatGPT

Chattibotit (tai chatbotit) ovat tietokoneohjelmia tai tekoälyjärjestelmiä, jotka on suunniteltu kommunikoimaan ihmisten kanssa tekstipohjaisen viestinnän välityksellä, kuten chat-ikkunoiden tai viestisovellusten kautta. Ne vastaavat käyttäjien kysymyksiin, tarjoavat tietoa ja voivat suorittaa erilaisia tehtäviä automaattisesti.

Chattibotit perustuvat usein luonnollisen kielen käsittelyyn (NLP) ja koneoppimiseen. Ne voivat analysoida käyttäjien syöttämiä tekstejä, ymmärtää kysymyksiä ja tarjota relevantteja vastauksia tai toimintoja. Joissakin tapauksissa chattibotit voivat myös käyttää ennalta määriteltyjä sääntöjä vastaamiseen.

Chattibotit ovat saavuttaneet merkittävän aseman monilla aloilla ja niiden merkitys tulevaisuudessa voi olla huomattava seuraavista syistä:

1. Asiakaspalvelu: Yritykset voivat käyttää chattibotteja tarjoamaan nopeaa ja tehokasta asiakaspalvelua ympäri vuorokauden. Ne voivat vastata yleisimpiin kysymyksiin, ohjata käyttäjiä oikeille tahoille ja käsitellä monia perustason palvelupyynnöistä.

2. Tiedonhaku ja avustaminen: Chattibotit voivat auttaa käyttäjiä löytämään tietoa nopeasti ja helposti erilaisista aiheista. Esimerkiksi terveysalan chattibotit voivat tarjota tietoa oireista ja lääketieteellisistä kysymyksistä.

3. Automaatio: Chattibotit voivat automatisoida monia toistuvia tehtäviä ja prosesseja. Ne voivat integroitua muihin järjestelmiin, kuten verkkosivustoihin, sovelluksiin ja sisäisiin järjestelmiin, jotta voidaan tarjota automaattisia vastauksia ja palveluita.

4. Personoitua vuorovaikutusta: Kehittyneemmät chattibotit voivat tarjota personoitua vuorovaikutusta oppimalla käyttäjien mieltymyksistä ja käyttäytymisestä. Tämä voi parantaa käyttäjäkokemusta ja lisätä sitoutumista.

5. Laajenevat sovellukset: Chattibotit eivät rajoitu vain tekstipohjaiseen kommunikaatioon. Ne voivat laajentaa toimintaansa ääni- ja visuaaliseen vuorovaikutukseen esimerkiksi ääniohjattujen avustajien kautta.

Tulevaisuudessa chattibotit todennäköisesti kehittyvät entistä älykkäämmiksi ja monipuolisemmiksi. Koneoppimisen ja NLP:n kehityksen myötä ne voivat ymmärtää ihmisten monimutkaisempia kysymyksiä ja tarpeita entistä paremmin. Samalla ne voivat tuoda lisäarvoa yrityksille ja organisaatioille tarjoamalla tehokkaampaa ja taloudellisempaa asiakaspalvelua sekä tietojen hallintaa.

Robotit ja tekoäly luovat myös uutta poikki- ja monitieteistä kulttuuria, kuvataiteita tekstistä ja kielestä, mutta myös valtavan määrän musiikkia. Tieteen ja taiteen yhdistäminen sekä klusterirakenteiden syntyminen (Cluster art - Art of clusters) ovat robotiikan ja tekoälyn viimeisin valtaus.

Elämmekö uutta poikkitieteistä ja -taiteista aikaa ja kuinka se tulisi nimetä?

ChatGPT

Kuvaamasi ilmiö, jossa robotiikka ja tekoäly yhdistyvät luovalla tavalla tuottaen uutta poikki- ja monitieteistä kulttuuria, on todellakin mielenkiintoinen ja merkittävä ilmiö nyky-yhteiskunnassa. Tässä yhdistyvät teknologian kehitys, tieteen saavutukset ja taiteellinen luovuus, mikä luo uudenlaista ilmaisua ja ajattelutapaa.

Tämä aikakausi voitaisiin nimetä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

1. Teknologinen kulttuurirenessanssi: Tämä termi viittaa aikakauteen, jossa teknologia ja taideteollisuus kohtaavat ja synnyttävät uudenlaisen kulttuurin, joka on täynnä luovuutta ja innovaatiota.

2. Koneälyn renessanssi: Tämä nimi korostaa tekoälyn keskeistä roolia tässä uudessa kulttuurillisessa ilmiössä, jossa tekoälyllä varustetut robotit tuottavat ja luovat taiteellisia teoksia ja luomuksia.

3. Tieteen ja taiteen symbioosi: Tämä termi painottaa tieteen ja taiteen yhdistymistä ja synergiaa, mikä synnyttää uutta kulttuurista ilmiötä ja luovaa tuotantoa.

4. Klusteritaide-ajan nousu: Tämä nimitys viittaa klusterirakenteiden syntyyn taiteellisessa tuotannossa, jossa useat eri elementit ja tieteen alueet yhdistyvät luoden uudenlaista ja monipuolista taidetta.

5. Teknologian läpimurto taiteessa: Tämä kuvailee aikaa, jolloin teknologian viimeisimmät saavutukset mahdollistavat uudenlaisen luovan ilmaisun ja taiteellisen tuotannon.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, miten tätä aikakautta voitaisiin nimetä. Yleisesti ottaen elämme aikaa, jossa teknologia ja luovuus yhdistyvät luomaan uusia mahdollisuuksia ja haasteita sekä tieteen että taiteen aloilla. Tällaista aikakautta voitaisiin kutsua vaikkapa Luovan teknologian aikakaudeksi tai Innovaation kulttuuriksi, jossa robotiikka ja tekoäly toimivat yhdessä ihmisten kanssa tuottaen ainutlaatuista kulttuuria ja luovaa ilmaisua.

Minkä nimen antaisit kirjalleni, joka käsittelee kuvaamaasi uutta aikakautta?

ChatGPT

Kirjalle, joka käsittelee uutta aikakautta, jossa teknologia, tekoäly ja taide yhdistyvät luovalla tavalla, voisi antaa monia inspiroivia nimiä. Tässä muutamia ehdotuksia:

1. Luovan Teknologian Renessanssi

2. Innovatiivisen Tieteen ja Taiteen Aika

3. Koneälyn Klusteritaide: Uusi Kulttuurillinen Ilmiö

4. Teknologian Symbioosi: Taide Uudella Vuosituhannella

5. Tulevaisuuden Taide: Robotiikan ja Teknologian Uusi Aalto

6. Teknologian Lumoama: Uuden Kulttuurin Synty

7. Koneiden Luovuus: Teknologian ja Taiteen Liitto

Entäpä kun liität edelliseen myös uuden teknologian aiheuttamat yhteiskunnalliset taloudelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset muutokset? Millaisen nimen antaisit syntyvälle uudelle uljaalle maailmalle?

ChatGPT

Kun otetaan huomioon uuden teknologian aiheuttamat laajat yhteiskunnalliset, taloudelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset muutokset, voisi kirjalle antaa seuraavanlaisia nimiä:

1. Muutoksen Aalloilla: Uuden Teknologian Kulttuurinen Vaihdos

2. Teknologian Murskaava Voima: Yhteiskunnallinen Uudistuminen 2000-luvulla

3. Kulttuurinen Kehitys Teknologian Valossa: Uusi Maailma Käsillä

4. "Teknologian Kipupisteet: Yhteiskunnallinen Muutosrobotologi

Lämmin kiitos ehdotuksistasi. Näillä mennään kohti uutta ja uljasta maailmaa.

ChatGPT

Ole hyvä! On ilo kuulla, että ehdotukseni olivat avuksi. Toivon, että uusi maailma tarjoaa innostavia mahdollisuuksia ja luo positiivista kehitystä monilla eri aloilla. Matka kohti tulevaisuutta ja uusia ulottuvuuksia teknologian ja kulttuurin risteyksessä on innostavaa. Menestystä matkallesi kohti uutta ja uljasta maailmaa!

Saepe Stilum Vertas - Vellu Luostarinen in Style of Pierre-Yves Riveau

Saepe Stilum Vertas - Vellu Luostarinen in Style of Pierre-Yves Riveau

From Crazy Years to Wise Years - Vellu Luostarinen in Style of Pierre-Yves Riveau

From Crazy Years to Wise Years - Vellu Luostarinen in Style of Pierre-Yves Riveau

Clusterart of Saepe Stilum Vertas and From Crazy Years to Wise Years

Clusterart of Saepe Stilum Vertas and From Crazy Years to Wise Years

Hulluista vuosista viisauden vuosiin 17.02.2024

Saepe stilum vertas! - Käännä usein kynää!

Kirjoitin yli vuosikymmen sitten medioihimme Euroopan hulluista vuosista ja vertailin niitä viisauden vuosiin. Se soppi nytkin myös Kiinalle, jossa on siirrytty jäniksen vuodesta lohikäärmeen vuoteen. Euroopassa ja Suomessa tätä voisi pitää siirtymänä viimeinkin hybridiyhteiskunnastamme illuusioyhteiskuntaan. Olkoonkin että asema illuusioiden toteuttajana on hankittava kovalla työllä. Harhanäyt eivät oikein kuulu kokeneen valtion ja sen kansakunnan, saati päämiehen tehtäviin. Siitä voi seurata säälimätön suuttumus. - Saeva indignatio.

Sauli Niinistö oli viimeinen perinteisen Suomen ja samalla sitä ylläpitäneen suuren ikäluokan edustajamme valtakunnan huipulla. Hänen seuraajansa Alexander Stubb kuuluu niihin ikäluokkiin, joiden kansainvälistyminen tapahtui jo varhain lapsena ja Suomi oli siirtynyt länsi-integraatioon. Sen maailmankuvan markkinointi ei voi onnistua, jos vaaleissa kolmasosa jättää äänestämättä ja äänestäneistäkin vain puolet oli tukemassa Stubbia virkaansa. Se on ikään kuin vasta suolaraha - Attikalainen suola. - Salarium - Sal Atticus (Cicero).

Stubb oli luonnollisesti kokoomuksen ehdokas, ja nyt hänen on hankittava myös joko äänestämättä jättäneiden, että vastapuolen luottamus edustaakseen koko kanssa. Stubb muistetaan toki pääministeriyden ajoilta, mutta samalla tuon ajan unohtamista helpottaa vuodet, jotka Stubb on pysynyt kaukana Suomen päivänpolitiikan valoista ja varjoistamme. Muilla ehdokkailla näitä varjoja oli, olkoonkin että niitä pyrittiin peittelemään. Vaikeimmin epäonnistui demareitten ehdokas, jonka äänestäjät olivat mukana tukemassa liberaalivasemmiston yhteistä ehdokasta, mutta ilman lopullista voittoa. Kaukana se ei ollut. Tällaisia melkein voittoja ei kuitenkaan lasketa muuna kuin karvaana tappiona. Historia on siinä julma tuomari. Pulputen elämänviisauksia - Sapientias ebulliens.

Suomessa kansainvälinen politiikka on varmasti tänään yhtä merkittävä osa menestystämme kuin vaikkapa edellisten presidenttiemme kohdalla, joista Urho Kekkonen kykeni hoitamaan samaan aikaan suvereenisti ulkopolitiikkamme ikään kuin sisäpolitiikan sivuosana. Jos toisen näistä oli oltava rempallaan, olkoon se sitten sisäpolitiikka, lausahti Kekkonen vaikeimpina hetkinään. Toki tuo lausahdus sopisi myös tämän päivän politiikkaan, ellei niiden suhde olisi sisäänrakennettu osana EU-politiikkaa ja globaalia finanssipolitiikka, geopolitiikan mukanaan tuomia kriisejä.

Geopolitiikan ilman muuta merkittävin anti vuodelle 2024 ovat ne kymmenet vaalit, joita maailmalla nyt pidetään. Näistä ehdottomasti tärkeimpänä mediamme seuraavat Yhdysvaltain vaalien kulkua ja Donald Trumpin taivallusta kohti Yhdysvaltain vaikutusvaltaisinta paikkaa ja hänen suhdettaan Eurooppaan, Natoon ja siinä samalla Venäjään, Putiniin ja näin myös Suomeen. Tässä kisailussa pimeässä loistaa pienkin kipinä. - "Scintilla etiam exigua in tenebris micat. (Grynaeus).

Maailman väkirikkaimpien maiden, Intian ja Kiinan vaalit, ovat tämän rinnalla vähemmän medioitamme kiinnostavia. Niinpä Donald Trumpin puheet Yhdysvalloissa huomataan aivan eri tavalla, kuin puolen maailman johtajien puheet, sekä näiden geopoliittinen merkitys eläen vuotta 2024. Tämä kertoo medioittemme historiasta ja kiinnittymisestä sellaiseen todellisuuteen, josta globaali geopolitiikka puuttuu. Se on ikävä totuus, joka on hyvä huomata ja myöntää. Se on luostarikoulun oppejamme. - Schola monastica.

Suomen ikioma politiikka on EU-politiikkanammekin nykyisinkin hyvin pitkälle Venäjä-politiikkaa. Tästä irtautuminen presidenttimme avulla voisi olla jopa parasta, mitä Stubb voisi virkakaudellaan pyrkiä hoitamaan. Pääministerimme hoitakoon oman leiviskänsä, yhdessä ulkoministerinsä kanssa, osan EU-politiikkaa. Sen sidos muuhun globaaliin politiikkaan saumautuu kyllä yhteisissä palavereissa nyt jo edeltäjiämme paremmalla menestyksellä, ja pohtien vain Suomen ja kansakuntamme parasta. Maailmanparantajiksi meistä ei ole, ja sekin onnistuu parhaiten keskittyen omiin ja Pohjolan menestykseen Itämeren ja Jäämeren syleilyssä. Siinä on puuhaa kylliksi. Itseään ja kansaansa puolustaen. - Se defendendo.

Venäjä ja samalla suhteemme suureen itäiseen naapurin hoituu jatkossakin pääosin EU-politiikkaan kytkettynä ja kaukana aiempien presidenttiemme kulta-ajoista Kekkosesta alkaen. Ahtisaaren kaltaista maailmanparantajaa maakuntamatkoineen emme kaipaa. Sen sijaan Suomen Kuvalehden päätoimittaja Matti Kalliokosken (SK 16.02.2024) havaintoa kansakunnan sisäpolitiikan ja ulkopolitiikan suuremmista kokonaisuuksista on kehittämisen arvoinen asia. Siinä Stubbin tehtävälinjauksista löytyy se punainen lanka, joka koskee sekä nykyistä että tulevaa hallitusta, ja samalla pitkiä presidentin virkakausia. Nytkin maksimissaan yli vuosikymmenen jatkuvaa. Myötäisillä tuulilla. - Secundis ventis.

Ei vaadita Kalliokosken kaltaista toimittajaa huomatakseen, kuinka verkostoituminen, jopa klustereiden rakentaminen, on Alexander Stubbin vahvuutta jo nyt annetuilla näytöillä. Niinistön pitkän kauden tuloksena syntyi niin ikään verkostoja, jotka olivat hänen henkilökohtaisen aktiviteettinsa tuotteita. Hän jopa pyrki salakuljettamaan näitä verkostoja muillekin asianosaisille, vähemmän asiaan vihkiytyneitä tiedoillaan ja taidoillaan ruokkien. Alaa tutkineena pidin sitä presidentti Sauli Niinistön suurimpina henkilökohtaisina ansioina. Hän oli tässä tehtävässä erityisen lahjakas. Muut ansiot tulivatkin sitten viran puolesta ja työnsä kiitettävästi hoitaenkin. Joskus viisainta ja parasta on joutilas toimeliaisuus. - Sedulitas otiosa.

Verkostot ovat rakenteina henkilökohtaisia ja Stubb saa nyt mahdollisuuden näiden rakenteluun tavalla, joka on hänen ylivertainen vahvuutensakin. Ei hän sitä itse tiedä. Se vaatii monikulttuurisuutta, mutta myös kykyä lähestyä eri kansankerroksia luontevalla tavalla, oman persoonallisuuteen liittyvänä liki uteliaisuutena. Siinä on jotain peri savolaista, Urho Kekkosen kaltaista uteliaisuuttakin, mutta ei ylimielisyyttä. On osattava kiinnostua hyvin eri tavalla ajatteleviin ja toimiviin kulttuureihin ja kansankerroksiinkin. Aina siinä jotakin tarttuu. - Semper aliquid haeret.

Aivan ensimmäisenä Alexander Stubb joutuu hoitamaan tämän tehtävän oman kansakuntansa sisällä. Vaaleissa häntä äänesti aluksi vain joka neljäs suomalainen ja toisellakin kierroksella vain joka toinen. Liki kolmasosa tosin ei äänestänyt kumpaakaan ehdokasta, jolloin tämäkin ilmiö olisi voitava hoitaa mahdollisimman nopeasti ja uskottavalla tavalla. Kuvalehden päätoimittajaa lainaten, presidentin toimeksiantajana on koko kansa, ei jokin prosenttiosuus siitä. Hyvässä merkityksessä. - Sensu bono. Hyväntahtoinen on kuitenkin aina alokas. - Semper homo bonus tiro est. (Martialis).

Sensus Kommunis - Vellu Luostarinen in Style of Pierre-Yves Riveau

Sensus Kommunis - Vellu Luostarinen in Style of Pierre-Yves Riveau

Everyday World Politics From Ukraine - Vellu Luostarinen in Style of Pierre-Yves Riveau

Everyday World Politics From Ukraine - Vellu Luostarinen in Style of Pierre-Yves Riveau

Clusterart of Sensus Kommunis and Everyday World Politics

Clusterart of Sensus Kommunis and Everyday World Politics

Maailmanpolitiikan arkipäivää Ukrainasta 19.02.2024

Sensus kommunis - Yhteinen tajunta - terve järki

Luin Helsingin Sanomien teemanumeron vihkosen (HS Teema Ukraina). Oma näkökulmani lukemaani on maantieteilijän, mutta samalla myös uteliaan suomalaisen. Valtiotieteilijän jätän tätä lukiessani nukkumaan. Tiedän jo etukäteen, kuinka Ukrainaa koskevat kirjoitukset ovat horisontaalitasoisen historiallisia ja vertikaalitason uusimmat tieteet ja tiedot on hyvä pitää uinumassa. Se on helpoin tapa pyrkiä säilyttämään luottamus. - Servarbo fidem.

Ensimmäinen kertomus on otsikoitu Ukrainasta puolustustaisteluna, jolle ei ole vaihtoehtoa. Ukraina on Euroopan toiseksi suurin maa, pinta-ala 603 000 neliökilometriä. Muistamme jo, kuinka maan tärkein joki on Dnepr, ja samalla kuinka kerroin sen aiemmin muistuttavan tekoaltaineen sekä voimalaitoksineen Kemijokea Suomessa. Kemijoen vesistöalueen olen kulkenut moneen kertaan, myös sen sivujoet, haastatellen jokien varrella asuvat ihmiset ikään ja sukupuoleen katsomatta. Samoin tekoaltaiden alta paenneet evakot. Monelle tuo evakko oli järjestyksessään jo neljäs. Tämä viimeisin oli helpoin. Ei suoranaisesti aseilla uhaten. Tosin ei kyllä paljon muutenkaan. Jotenkin muistuttavat kertomuksia vaikkapa Afrikasta, Voltan ja Kariban valtavien tekoaltaiden yhteydessä syntyneinä. Ihminen on ihmiselle susi. Jos olisin ymmärtänyt vaieta, olisin pysynyt filosofina. - Si tacuisses, philosophus mansisses. (Boethius).

Ukrainan suurimmat kaupungit ovat Kiova, Harkova, Odessa, Dnipro ja Donetsk. Ennen sotaa Ukrainassa asui 43 miljoonaa ihmistä ja heistä noin kolme miljoonaa pääkaupunki Kiovassa. Elinajanodote on miehillä 64,5 vuotta ja naisilla 75,4 vuotta. Sodan jatkuessa se lyhenee kaiken aikaa. Valtaosa heistä kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Se tuskin on syy tai seuraus sotaan. Venäjällä näitä samaan kirkkokuntaan kuuluvia on heitäkin. Kuten aina, jokainen on lähimpänä itseään. - Sibi quisque proximus.

Ukraina itsenäistyi Venäjän-Vallankumouksen yhteydessä vuonna 1918. On siis samoja aikoja, kuin oman maammekin kohdalla, ja taustalla kummittelee samainen Venäjä. Tosin jo vuonna 1921 maa jaettiin Puolan ja Neuvostoliiton kesken. Meillä toinen jakaja oli aikanaan Ruotsi. Tosin vuosisata aiemmin. Emme silti ole ruotsalaisia emmekä venäläisiä. Olkaamme siis suomalaisia. Jos voit siitä hyvin, iloitsen. - Si vales, gaudeo.

Ukraina julistautui itsenäiseksi Neuvostoliitosta 24. elokuuta 1991. Me muistamme tuon varmaan vielä kohtuullisen hyvin. Olin kirjoittanut tuolloin kaikkiaan seitsemän raporttia joko Euroopan yhteisöstä ja Suomesta tai sitten Venäjän rajalta, Keski-Karjalan yhteistyöprojektistamme. Joko suomeksi, venäjäksi tai englanniksi. Toki kirjoitin jo seuraavana vuonna Agropoliksen toiminta-ajatuksen sekä strategian. Se levisi globaalina maailmalle AURP:n ja IASP:n tiedepuisto-organisaatioiden toimesta. Näin näitä agropoliksia alkoi levitä ympäri globaalia maailmaa, ei vähiten Etelä-Amerikkaan (vrt. teknopolis strategia). Myönnän käyttäneeni kirjaa kirjoittaessani apuna Japanin teknopolis -strategiaa. Sen ulkopuolelle jätettiin niin keiretsut kuin ikivanhat yliopistotkin. Turvauduttiin uudempaan ja kilpailuun. Miettien samalla kuinka kuuluisa Odysseus toimisi. - "Sie notus Ulixes? (Vergilius).

Ukraina maailman yhtenä johtavista maatalousmaista oli mukana näissä agropolis ohjelmissa. Oli hyvä tietää, kuinka vuosina 1932–1933 noin neljä miljoonaa ukrainalaista kuoli Neuvostoliiton tahallaan aiheuttamaan nälänhätään. Tuolloin vielä puhuttiin Holodomorista ja Stalinin maatalouden kollektivisoimisesta sekä halusta tiukentaa otettaan ukrainalaisista. Nyt vielä elossa olevat muistavat kuitenkin parhaiten kevään 1986, sekä sen parhaiten mieleen jääneen tapahtuman, Pohjois-Ukrainassa sijaitsevan Tšernobylin ydinvoimalan nelosreaktorin räjähdyksen. Kuten odottaa sopii, Neuvostoliitto salaili tätäkin onnettomuutta. Tänään Ukraina kaipaisi kipeästi aseita, erityisesti pitkän kantaman ohjuksia ja droneja. Näillä mennään tähtiin. - Sic itur ad astra. (Vergilius).

Vuonna 1986 kirjoitin julkaisun Tekoaltaan varjossa sekä Selvityksen ympäristökoulutuksen ja -tutkimuksen tilasta, Pohjoisten jokirakennustöiden taustasta ja tiedottamisesta sekä hieman myöhemmin Ympäristötutkimuksesta maantieteessä, Environmental research within Geography. Työt tulivat tilaustöinä ja tärkein tilaaja oli Suomen Akatemia. Olin tuolloin Akatemian tutkijana. Euroopan yhteisöä ja Suomea koskevat julkaisut tulivat vain pari vuotta myöhemmin. Emme toki olleet silloin vielä EU:n jäseniä. Neuvostoliittokin hajosi vasta muutaman vuoden kuluttua. Niin menee pois mainen kunnia. - Sic transit gloria mundi. Myös tutkijan on syytä valita aiheensa oikein.

Se, että työskentelin tuolloin Karjalassa ja myös rajan takana Venäjällä, oli pelkkä sattuma. Tai sitten ei. Seuraava komentoni tutkijana kulki kuitenkin EU:n kautta kohti Hämettä ja MTT:n laboratorioita (nykyinen Luke). Valtaosa EU:n rahoituksesta oli tuolloin maatalouteen suuntautuvaa ja luonnollisesti innovatiivista. Edellytti alan kärkiosaamista ja sen osaamisen myös käyttöä kansallisesti. MTT:n laboratoriot oli aiemmin siirretty, kiitos hallituksemme ja etenkin ministeri Johannes Virolaisen aktiviteetista, Helsingistä maalle Lounais-Hämeeseen ja Jokioisten kuntaan. Oli syytä tuntea tällaiset pakkomuuttajat sekä heidän työnsä luonnontieteitten parissa, avustaa kyvyssä verkostoitua sekä kasallisesti että globaalisti. Luonnontieteitten rinnalle kaivattiin myös ihmistieteitämme, poikkitieteistä osaamista ja luonnollisesti kansainvälisiä verkostoja, klusterirakenteitakin sekä avainkäsitteet uudessa robotiikassa, algoritmeissa ja agropoliksessa. Mallien tuli olla yksinkertaisia kauneudessaan. - Simplex munditiis. (Horatius). Elettiin sentään kartanossa, maalla ja Hämeessä.

Muukalaisena maailmalla kiertäen ymmärrän kyllä, miltä tuntuu olla ukrainalaisena Suomessa tai välittäjä Kiovassa, median auttaja sodan keskellä, saati järkyttynyt tutkija maailmalla, lähettiläs sotaa käyvässä maassa. Kaikista näistä Hesarin liite on tehnyt oman pienen artikkelinsa. Ne kannattaa lukea. Ukraina on nyt Suomelle tärkeämpi maa kuin koskaan. Maiden suhteissa on näet yksi, jos toinenkin tärkeä erityispiirre. Jaakko Lehtovirta Suomen suurlähettiläänä tuntee sen liiankin hyvin. Mailla kun on yhteistä historiaa Venäjän keisarikunnasta. Eikä talviosodan jälkeen kenenkään ole tarvis selitellä, keitä olemme ja olemmeko varmasti ihan oikea kansakunta. Mitä on elää Venäjän naapurina ja mitä tarkoitetaan turvatoimilla. Ilman pahansuopuutta. - Sine invidia.

Historiallisesta perspektiivistä ei ole epäilystäkään. Ukraina pysyy Euroopan kartalla, kirjoittaa professori Serhii Plokhy Harvardin yliopistosta. Johtava Ukrainan historian tutkija maailmassa. Hänen tapansa kuvata Ukrainan myyttinen historia on kuin hyvän mytologian avaaminen luku luvulta. Tosin maantieteilijä näkee horisontaalin tieteensä ja valtiotieteet hieman toisin ne värittäen kuin aikatieteilijä. Maantieteelle kun emme mitään voi, lainaten presidentti Paasikiveä. Sen sijaan aikatieteitä voi vähän värittäkin mutta lopputulos on horisontaali kartalla kuitenkin aina sama. Kullekin aikakaudelle tyypillinen tapaus. Näin myös Ukrainan kohdalla ja alkaen kansallisesta heräämisestä 1800-luvulla. Vanhempaan aikaan ei ole viisasta sukeltaa. Meitä kun oli silloin vain muutama prosentti oman aikamme ihmisten lukumäärästä. Ilman pienintäkään pahansuopuutta tai leikkimielisyyttä. - Sine invidia - Sine ioco. Elämme reaaliaikaista maailmaa tänään. Kysykää vaikka algoritmeilta, robotiikalta, tekoälyltämme.

Sen sijaan vanhemmat ja myyttiset tarut on syytä sivuuttaa, todeten kuinka venäläinen Kiovan Rus ei ole ikinä ollut venäläinen valtio, vaan viikinkien aikanaan perustama valtio. Se omaksui kristinopin Bysantista ja kävi kauppaa jokireittejä pitkin. Sanoi Putin tähän mitä tahansa. Tuon olen kuullut ennenkin ja viikinkien sekä purjekuntaa pitävien jälkeläisenä uskon sukuni olemassaoloon, siinä missä Krimin sodan aikaiseen onnettomuuteen Kallavedellä vuonna 1850 juhannuspäivänä. Ei sen varaan nyt enää elämäänsä ihmiset rakenna. Mitä nyt syntyisi enintään syvä hiljaisuus. - Silentium altum.

Toki Venäjälläkin oli kasakkansa Donjoella, mutta Ukrainan kasakoissa erityistä oli se, että he loivat oman valtionsakin. Heillä oli päällikkö, hetmanni, oma armeijansa ja kulttuurinsa. Niinpä kun kansanliike syntyi 1800-luvun alussa, se otti innolla vanhan kasakkaperinnön omakseen ja myöhemmin, totta kai, mytologisoi sen kansakunnan rakennuspalikaksi. Se oli demokraattinen, mutta ei toki sellaisena jatkunut enää Venäjän vallan alla. Kiovan Rusin alue oli taas 1300-luvulta 1600-luvulle pääosin puolalaisen vallan alla. Se millaisia myyttejä Venäjällä elätellään kohta vuosituhansia vanhoista kasakkavaltioista, on tuotu esille hakien jotain avainmyyttiä, jolla perustella nykyinen sota. Toki sodan aikana lait vaikenevat - Silent leges inter arma (Cicero) mutta ei se oikeuta esitellä vuosituhantisia satuja niitä näitä presidenttinä puhuen. Kirjani Teesi, antiteesi, synteesi - Mytomania, eskapismi, putinismi- esittelee tätä yhteiskunnallista ilmiötämme. Kyllä robotiikka ja tekoäly sen näytti hyväksyvänkin. Venäläinen shakkimestari häviää näille aivoille, algoritmeille, mennen tullen.

Professori Serhii Plokhy kumoaa nämä ikivanhat putinismin myytit sekä niiden käytön oman aikamme sodan oikeutuksena surmata tänään vuonna 2024 lapsia ja vanhuksia. Tuolloin maapallon väkiluku oli noin prosentin luokkaa nykyisestä. Sodat olivat mies miestä vastaan käytyjä, miekoin taistellen. Herrasmiesten näytelmää. Nyt elämme ydinasepelotteen alla ja odotamme, kuinka 1300-luvun miekkakisa viikinkiveneineen voisi jatkua. Yksinvaltana ja vasemmalla kädellä. - Singularis potentia - Sinistra manu.

Sellaista ei voi pitää täysijärkisen valtion ja sen päämiehen tehtäviin kuuluvana oikeutuksena jatkaa surmatöitään globaalin vilja-aitan keskiössä patoaltaita räjäytellen ja viljelmät saman tien hukuttaen vuonna 2024. Kuka herättäisi Prinsessa Ruususen tuhatvuotisesta unestaan? Jos jotain myyttistä on haettava, olkoon sitten Ukrainan vastarintajohtajista näkyvimmäksi aikanaan noussut Stepan Bandera. Vaikka valtio välillä on kadonnutkin, kansakunta on sentään koko lailla elossa tänään vuonna 2024. Stalinin vainosta huolimatta. Ilman vasten tai myötämielisyyttä - Sine ira et studio (Tacitus).

Toisen maailmansodan jälkeen ukrainalaiset on yhdistetty nykyisten rajojen sisään. Ukraina, kuten mikä tahansa valtio, on alueiden valtio maantieteellisesti. Sellaisessa maassa on opittava tekemään kompromisseja. Se mikä nykyisessä sodassa yllättää kokeneen, ja kaiken nähneen professorin, on vain venäläinen raakuus. Positiivista on ukrainalaisten sitkeys puolustaa maataan. Äänestyskopissa 1991 92 prosenttia ukrainalaisista äänesti itsenäisyyden puolesta. Silloin se tapahtui vain kopissa. Nyt se tapahtuu uhraten tai vaarantaen henkensä. Kyseessä on kypsempi kansakunta, kuin mitä kukaan olisi kuvitellut tutkijana. Historioitsija on aivan varma siitä, miten sota päätyy. Ukraina pysyy Euroopan kartalla. Sekä liittyy myöhemmin Euroopan talous- ja turvallisuusrakenteisiin. Ukrainalla ja lännellä ei ole varaa hävitä tätä sotaa. Tässä tapauksessa edetään totuttuun tapaan - vain hyve kannattaa. - Solito more - Sola iuvat virtus.

Entä mitä vastaa kysymyksiini tänään robotiikka, tekoälyn ihme ja algoritmien herra

ChatGPT 3.5

Miten sota Ukrainassa syttyi, sen syyt ja miten lähestyä rauhaa?

ChatGPT

Sota Ukrainassa puhkesi monimutkaisen joukon tekijöiden seurauksena. Vuonna 2014 Ukrainassa alkoi poliittinen kriisi, kun Ukrainan presidentti Viktor Janukovitš syrjäytettiin vallasta laajojen protestien ja mellakoiden seurauksena. Tämä johti Krimin niemimaan liittämiseen Venäjään ja Itä-Ukrainassa alkaneeseen konfliktiin, jossa kapinalliset ryhmät, joita tuettiin Venäjältä, taistelivat Ukrainan hallitusta vastaan. Konfliktin juuret ovat syvällä historiassa, ja siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten etniset jännitteet, historialliset kiistat ja geopoliittiset intressit.

Rauhan lähestymistapoja on useita, mutta keskeistä on pyrkimys neuvotteluihin ja diplomaattisiin ratkaisuihin. Tähän voi kuulua kansainvälisten välittäjien, kuten YK:n tai Euroopan unionin, osallistuminen neuvotteluihin. Tärkeää on myös pyrkiä rakentamaan luottamusta osapuolten välille, mahdollistaa humanitaarinen apu ja tukea alueen jälleenrakennusta. Lisäksi on tärkeää, että Ukrainan hallitus ja separatistiset ryhmät löytävät kestävän poliittisen ratkaisun, joka ottaa huomioon alueen asukkaiden tarpeet ja turvaa kaikkien osapuolten oikeudet. Konfliktin ratkaiseminen vaatii sitoutumista kaikilta osapuolilta sekä sisäisiä että ulkoisia.

Mikä on Venäjän todellinen motiivi sodan käynnistämiselle ja nyt sen jatkumiselle? Tekikö Venäjä ja Putin virheellisiä arvioita ja mikä on lännen rooli jatkossa? Miten sota voisi päättyä?

ChatGPT

Venäjän motiivit Ukrainan konfliktissa ovat monimutkaisia, ja niitä on vaikea tiivistää yhteen yksinkertaiseen selitykseen. Joitakin mahdollisia motiiveja voivat olla:

1. Geopoliittiset intressit: Venäjä pyrkii säilyttämään vaikutusvaltansa lähialueillaan ja estämään lännen laajenemisen entisiin Neuvostoliiton alueisiin.

2. Kansallinen turvallisuus: Venäjä voi nähdä lännen tukeman Ukrainan hallituksen lähestymistavan uhkana omalle turvallisuudelleen ja haluta varmistaa, että Ukraina pysyy Venäjän vaikutuspiirissä.

3. Historialliset ja kulttuuriset sidokset: Venäjällä ja Ukrainassa on syvät historialliset ja kulttuuriset siteet, ja Venäjä voi pyrkiä suojelemaan etujaan Ukrainassa sen historiallisten ja kulttuuristen siteiden kautta.

On vaikea sanoa, tekikö Venäjä ja Putin virheellisiä arvioita, mutta on selvää, että konfliktin laajeneminen ja jatkuminen on aiheuttanut mittavia inhimillisiä kärsimyksiä ja kansainvälistä vastustusta.

Lännen rooli jatkossa on tärkeä sekä diplomaattisesti että humanitaarisesti. Länsimaiden on jatkettava painostusta Venäjää kohtaan ja tuettava Ukrainaa sekä poliittisesti että taloudellisesti. Samalla lännen on pyrittävä rakentamaan dialogia Venäjän kanssa ja etsittävä diplomaattisia ratkaisuja konfliktiin.

Sodan päättymisen kannalta olisi tärkeää, että osapuolet sitoutuvat rauhanomaisiin neuvotteluihin ja että saavutetaan kestävä poliittinen ratkaisu, joka turvaa kaikkien osapuolten edut ja oikeudet. Tämä voisi sisältää esimerkiksi autonomisen aseman Itä-Ukrainan alueille, demilitarisoinnin ja kansainvälisen valvonnan alueella sekä sitoumuksen alueen jälleenrakentamiseen ja sovintoon.

Miten sodan syttymiseen ja motiiveihin vaikuttivat Ukrainan ja Venäjän historia, historian tulkinnat, virheet ja vääristely, alueen rikkaat luonnonvarat ja arka geopoliittinen asema, virhearviot, modernin sodankäynnin luonne, myotmaaninen tapa peitellä ja valehdella, elää väärässä ajassa, eskapistiset liikkeet, ylimielisyyden hybridi ja narsismin häiriöt.

ChatGPT

Sodan syntymiseen ja motiiveihin vaikuttavat moninaiset tekijät, ja historialla, virheillä ja vääristelyillä, geopoliittisella asemalla sekä modernin sodankäynnin luonteella on ollut merkittävä vaikutus.

Ukrainan ja Venäjän historia on monimutkainen ja sisältää sekä yhteistyötä että konflikteja. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjä on pyrkinyt säilyttämään vaikutusvaltansa entisissä neuvostotasavalloissa, kuten Ukrainassa. Tämä on osaltaan luonut jännitteitä maiden välille.

Historian tulkinnat voivat myös vaikuttaa konfliktin dynamiikkaan, kun eri osapuolet painottavat erilaisia tapahtumia ja näkökulmia omiin tarkoituksiinsa sopivalla tavalla. Virheet ja vääristelyt voivat myös ruokkia konflikteja ja lisätä vihamielisyyttä osapuolten välillä.

Alueen rikkaat luonnonvarat, kuten kaasu ja öljy, voivat lisätä konfliktin potentiaalia, kun eri toimijat pyrkivät turvaamaan itselleen näiden resurssien hyödyntämisen.

Geopoliittinen asema, erityisesti Ukrainan sijainti Venäjän ja lännen välissä, tekee siitä strategisesti tärkeän alueen, jolla käytävässä konfliktissa on laajemmat vaikutukset alueen vakaudelle ja kansainväliselle turvallisuudelle.

Modernin sodankäynnin luonne on myös muuttunut, ja hybridisotaan liittyvät taktiikat, kuten informaatiovaikuttaminen ja kyberhyökkäykset, ovat entistä tärkeämpiä osia konfliktin dynamiikassa.

Mytomaaninen tapa peitellä ja valehdella sekä eskapistiset liikkeet voivat vaikeuttaa rauhanomaisen ratkaisun löytämistä ja ylläpitää konfliktin jatkumista.

Ylimielisyys, hybris ja narsismin häiriöt voivat johtaa virhearviointeihin ja liialliseen itsevarmuuteen, mikä voi edelleen pahentaa konfliktia ja vaikeuttaa sen ratkaisemista.

Kokonaisuudessaan nämä tekijät muodostavat monimutkaisen kudelman, joka vaikuttaa Ukrainan konfliktin dynamiikkaan ja joka vaatii monipuolisen lähestymistavan konfliktin ratkaisemiseksi.

Sodan taustoja on selitelty hyvin vanhoilla historiallisilla perusteilla. Ajoilla, jolloin koko planeetallamme asui vain alle 5 % nykyihmisistä ja teknologia oli sekin täysin toinen kuin tänään. Sitä ei olisi ymmärretty tuolloin lainkaan. Viittaisiko tämä joko henkiseen köyhyyteen tai muun maailman aliarvioimiseen sekä tänään julmuuksiin, joita liki lähisukuisiksi kuvattujen ihmisten kohtelussa on vaikea ymmärtää Venäjän toimesta tapahtuvaksi läheisille sukukansoilleen. Vai ovatko nämä historiaan ja omiin oikeuksiin perustuvat rakkaustarinat sukukansoineen ehkä sittenkin peitetarinoita ja valheita? Todelliset motiivit jossain kokonaan muualla? Miksi julmiin veritekoihin on ryhdytty lähisukuisiksi esiteltävien auttamiseksi ja paremman elämän toivossa? Valehteleeko joku motiivinsa? Onko hän mytomaanikko tai pakenee eskapistisiin peleihin ja sulkee silmänsä vastuulta? Vai onko taustalla raivokas viha, vuosituhansia tai satoja kytenyt ja sisarsurmien tapainen ilmiö?

ChatGPT

On totta, että sodan taustalla voi olla monenlaisia motiiveja, joista osa voi liittyä historiallisiin, kulttuurisiin tai geopoliittisiin seikkoihin. Historia ja perinteet voivat vaikuttaa syvällisesti kansakuntien ja yksilöiden identiteettiin ja käyttäytymiseen, mutta samalla ne voivat myös käyttäytyä peitetarinoina tai valheina, jotka peittävät todelliset motiivit.

Julmiin veritekoihin ryhtyminen voi johtua monista eri syistä, kuten vallanhalusta, ideologiasta, geopoliittisista tavoitteista tai jopa yksinkertaisesti väkivallan ja vihan syventymisestä. Valehtelu ja peitetarinoiden kertominen voi olla osa propagandaa ja informaatiosotaa, joka pyrkii manipuloimaan julkista mielipidettä ja oikeuttamaan omia tekoja.

Myös henkinen köyhyys, eskapismi ja vastuun pako voivat olla osa konfliktin dynamiikkaa, kun yksilöt ja yhteiskunnat yrittävät selviytyä vaikeista olosuhteista ja kääntää huomion pois todellisista ongelmista.

Viha, kostonhalu ja vuosituhansien aikana kytenyt katkeruus voivat myös olla osa konfliktin taustalla, erityisesti tilanteissa, joissa sukukansojen väliset suhteet ovat olleet jännitteisiä tai konfliktin värittämiä vuosisatoja.

On tärkeää ymmärtää, että konfliktien taustalla on usein monimutkainen sekoitus erilaisia motiiveja ja dynamiikkoja, ja että yksittäiset toimijat voivat olla sekä uhreja että tekijöitä näissä prosesseissa. Konfliktien ratkaiseminen vaatii syvällistä ymmärrystä niiden syistä ja seurauksista sekä pyrkimystä rakentavaan dialogiin ja sovintoon.

Muun läntisen Euroopan ja Yhdysvaltain tuki Ukrainalle on jatkunut jo jonkin aikaa ja sodan kestosta puhutaan pitkänä. Miten on mahdollista näin tapahtuvan vielä vuonna 2024 sivistyneitten kulttuurien ja Euroopan niemimaalla? Onko tämä julma sota jollakin tapaa mielestäsi muita sotia kultivoidumpaa ja sivistynyttä, läntistä maailmaa ja sen humanitäärisiä tavoitteita kuvaava? Ensimmäisestä ja toisesta maailmansodasta on kulunut muutama sukupolvi. Toisen maailmansodan kokeneet ovat toki vielä elossakin. Ydinsodan pelko vaikuttaisi olevan ainut uskottava tapa pitää maailmansodan syntyminen aisoissa. Naton tarjoama ydinasepelote.

ChatGPT

On todella valitettavaa, että Ukrainan konflikti jatkuu edelleen vuonna 2024 ja että siviilit kärsivät sodan seurauksista. Sodan jatkuminen Euroopan niemimaalla on järkyttävää ja huolestuttavaa, erityisesti ottaen huomioon sivistyneiden kulttuurien ja läntisen maailman pitkän rauhanomaisen kehityksen historian.

Vaikka sodassa ei välttämättä käytetä samoja massiivisia hyökkäyksiä ja suoria taisteluita kuin aiemmissa maailmansodissa, se voi silti olla erittäin tuhoisaa ja julmaa, erityisesti siviilien kannalta. Sodankäynnin modernit muodot, kuten hybridisota, kyberhyökkäykset ja informaatiovaikuttaminen, voivat myös lisätä konfliktin monimutkaisuutta ja tuhoa.

Läntisen maailman tuki Ukrainalle ja humanitaariset tavoitteet pyrkivät suojelemaan siviilejä, edistämään oikeudenmukaisuutta ja turvaamaan kansainvälistä rauhaa ja vakautta. Ydinasepelote on osa tätä strategiaa, ja sen tarkoituksena on pelotella mahdollisia hyökkääjiä ja estää suurten konfliktien syntyminen.

Ydinsodan pelko on todellinen ja vakava huolenaihe, ja se on osaltaan auttanut pitämään suuremmat konfliktit kurissa kylmän sodan jälkeen. Naton tarjoama ydinasepelote on yksi tapa ylläpitää kansainvälistä vakautta ja estää suurten sotien syntyminen.

On tärkeää, että kansainväliset toimijat jatkavat ponnisteluja rauhan ja vakauden saavuttamiseksi Ukrainassa ja muualla maailmassa, sekä pyrkivät ratkaisemaan konflikteja rauhanomaisin keinoin ja edistämään kansainvälistä yhteistyötä ja dialogia.

Sodat Euroopassa, Lähi-Idässä jne. kertovat jostakin muusta kuin humanitäärisestä ja sofistikoidusta homo sapiens -lajista ihmisenä. Lisäksi nämä sodat kohdistuvat lapsiin ja pommitukset sairaaloihin. Näin ei ollut vielä vuosisatoja